HENINEN.NETMONUMENTS.KARELIA.RUUuttaInformaatiotaKuviaJoukkoviestiLinkkejäVieraskirja

Kollasjärven sotahistoriallinen museo-puisto

Kollasjärvi -sotahistoriallinen alue sijaitsee 30 km:n päässä Suojärvestä Loimola-kylään päin. Sen alueella oli Toisen maailmansodan aikana oli suomalaisten ja venäläisten sotajoukkojen aktiivisia taisteluyhteenottoja. Alueella on säilyneitä taisteluhautoja, kiviesteitä, pesäkkeitä, venäläisten, suomalaisten ja saksalaisten soturien lukuisia hautauspaikkoja.

Talvisodan aikana täällä suomalaiset sotilaat taistelivat viimeiseen mieheen puolustaessaan isänmaataan. Kaatuneiden muistolle omistettu Mannerneimin risti oli pystytetty 10 km:n päässä Loimola-kylästä. Sen vieressä suomalaisia asukkaita ja suomalaisten säännölliset sotajoukot vannoivat uskollisuudenvalaa.

Nykyään Kollasjärven alueella on suomalaisten sotilaiden hautausmaa ja muistomerkki, joissa hyvin usein käy suomalaisia.

Kollasjärvi. Muistopatsas "Kollaa Kestää. 1939-1940"
Kollasjärvi. Muistopatsas "Kollaa Kestää. 1939-1940"

Historiatietoja

Toisen maailmansodan (1939-1945) aikaisista Karjalassa käydyistä taisteluista tärkeimpiä olivat Kollasjärven taistelut (Suojärven tuntumassa ja Loimolan aseman pohjoispuolella käydyt taistelut).

Neuvostoliiton ja Suomen välisen vuosien 1939-1940 talvisodan aikana tuolla alueella hyökkäsivät 8. armeijan 1. armeijakunnan 56. ja 75. kivääridivisioonat (armeijankomentajana oli divisioonankomentaja I.Habarov ja helmikuusta 1940 armeijankomentaja G.Shtern). Ne osallistuivat sotatoimiin rintaman oikealla sivustalla Loimolan suunnalla. Neuvostojoukkoja vastassa olivat suomalaisten IV Armeijakunta (komentajana kenraalimajuri J.Heiskanen ja 4. päivästä joulukuuta 1939 kenraalimajuri V.Hägglund) sekä Räsäsen Ryhmä. Neuvostojoukkojen tavoitteena oli vallata Loimola, päästä suomalaisten Pitkänrannan ryhmittymän selustaan ja jatkaa hyökkäystä Sortavalan suuntaan.

Suojärven ja Loimolan tien varrella 30 kilometrin päässä sijaitsi suomalaisten vahva puolustuslinnake - "Musta" kukkula eli Kollaanvuori. Siinä oli kuuluisa 12 metriä korkea Kollaan risti, jota epävirallisesti nimitettiin Mannerheimin ristiksi. Sen luona suomalaiset siviilit ja sotilaat vannoivat uskollisuuden valan.

4.12.1939 - 10.3.1940 välisenä aikana alueella käytiin raskaita taisteluja. Kolme neuvostosotilasta - V.Ivanov, V.Parfenov ja A.Rozka - saivat "Mustan" kukkulan valtausyrityksessä osoittamastaan urhoollisuudesta Neuvostoliiton sankarin kunnianimen. Suomalaiset torjuivat kuitenkin kaikki hyökkäykset, eikä Loimolan suunnalla puolustusasemia onnistuttu murtaa.

16. joulukuuta suomalaiset aloittivat vastahyökkäyksen ja valtasivat sillanpääaseman Kollaanjoen idänpuoleisella rannalla. He eivät kuitenkaan pystyneet jatkamaan hyökkäystä, ja taistelut jatkuivat Kollasjärven ja Kollaanjoen yläjuoksun rintamanosalla sodan loppuun asti. Maaliskuussa 1940 Suolammen koillispuolella olevan kukkulan 187.9 taisteluissa 75. kivääridivisioona kärsi huomattavia tappioita. Arkistotietojen mukaan siellä oli neuvostosotilaiden veljeshauta, jonka tarkkaa sijaintia ei kuitenkaan tunneta.

12. maaliskuuta 1940 solmitun rauhansopimuksen mukaan nykyisen Suojärven piirin alue luovutettiin Neuvostoliitolle.

Kollasjärvi. Vuosien 1939-1940 sotilaiden hauta
Kollasjärvi. Vuosien 1939-1940 sotilaiden hauta
© Karjalan Tasavallan kulttuuriministeriön historian ja kulttuurin muistomerkkien suojelun ja käytön valtiollinen keskus, 2003–2005
© Heninen.net, 2003–2016