HENINEN.NETRAATTEEN PORTTIUuttaHankeMuistopantheonTutkimusretkiMediaJoukkoviestiLinkkejäVieraskirjaSotatapahtumatKuviaDokumentitSota ja kohtalotMuisto ja lakiMuseoiden yhteistoimintaMatkailu

Suomalaiset ja venäläiset tutkijat etsivät yhdessä totuutta talvisodasta

Talvisota ei ole likimainkaan loppuun tutkittu. Venäjällä joudutaan edelleen kokonaan uusien tietojen äärelle ja esiin tulee myös asioita, joista ei ole ollut kumpaakaan tietoa, ei oikea eikä väärää.

Kun venäläiset ja suomalaiset nyt yhdessä suomussalmelaisen Talvisodan monumentti -hankkeen turvin vaihtavat jo tutkittuja tietoja ja etsivät avautuvista arkistoista uusia, on jouduttu huomaamaan, etteivät kaikki suomalaistenkaan tiedot ole kiistattomia.

Tämä tuli ilmi hankkeen järjestämässä talvisotaseminaarissa, jossa projektissa työskentelevät tutkijat kertoivat tiedoistaan ja löydöistään.

"Toivon, että yhdessä löydämme totuuden talvisodasta", sanoi Venäjän sotahistorian instituutin johtaja, eversti Aleksandr Koltykov Moskovasta. Työtä ja kysymyksiä on paljon.

Osa kysymyksistä on sellaisia, joihin ei tarkkaa ja kattavaa vastusta saada kenties koskaan. Yksi niistä on kysymys Suomussalmelle haudattujen puna-armeijan sotilaiden määrästä. Epätarkkojen tietojen syntyminen ei ole ihme, eikä alun alkaenkaan välttämättä tarkoituksellista, sillä lukumäärät olivat joka tapauksessa niin suuria, ettei laskuissa pysyminen sodan jälkeisessä kaaoksessa ollut ehkä Suomessakaan mahdollista.

Neuvostoliitossa tarkkoja tietoja ei ehkä koskaan talletettukaan mihinkään.

Venäläiset ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että suomalaisten esittämät luvut ovat liian suuria, kun täällä puhutaan jopa 23 000 kaatuneesta.

Nuori tutkija Juri Kilin joka puhui myös tässä seminaarissa, esitti jo vuosia sitten Suomussalmella, että kaatuneiden määrä voisi olla noin 15 000.

Nyt Suomussalmen seminaarissa tuotiin esiin sitäkin pienempi kaatuneiden määrä. Sen esitti suomalainen sotahistorian opettaja Eero Elfvengren, jonka mukaan neuvostoliittolaiset menettivät Suomussalmen taisteluissa kaatuneina noin 13 000 miestä, joista 7 000 - 9 000 Raatteen tiellä.

Koltykov kertoi suomalaisilta saaduista tiedoista, joiden mukaan jotkut puna-armeijan divisioonat tuhottiin täällä kokonaan. "Venäjällä sitä ei tiedetty sotahistorian instituutissakaan." Myös divisioonien miesten määrä on hämmästyttänyt.

"Jos talvisota oli suomalaisten suuri voitto, kuten täällä sanotaan, miksi Suomi kuitenkin hävisi sodan?" Koltykov kysyi ja totesi, ettei Venäjällä eikä Suomessakaan puhuta vielä kaikissa asioissa oikeaa totuutta.

Neuvostoliiton hallituksen suurimpia virheitä oli Koltykovin mukaan siviiliväestön kohtelu, josta Suomen kansan viha venäläisiin syntyi.

Koltykovin instituutti on julkaissut jo vuonna 2000 kirjan talvisodan salaisuuksista. "Se on hyödyllinen kirja suomalaisille tutkijoille ja paljastaa salassa olleita asiakirjoja talvisodasta. Kirjasta, johon sisältyy myös runsaasti kaatuneiden nimiä, on valmistunut neljä osaa, seuraavat kaksi osaa ovat jo kustantajalla ja 8. ja 9. osa valmisteilla.

Koltykov kiitteli maiden tutkijoiden yhteistyötä talvisota-tutkimuksessa ja toivoi, että sen myötä vihdoin saadaan rehelliset vastaukset kaikille.

"Emme halua tutkia uudelleen sodan poliittisia ratkaisuja, meitä kiinnostaa itse ihminen, sotilas.

Suomalaiset teloittivat itse

Talvisotatutkimuksissa on mukana myös nuori suomalainen tutkija Jussi Kämäräinen. Hän sanoi, että talvisotaan liittyy myös Suomessa vähän tutkittuja seikkoja, joista ei paljon ole puhuttukaan.

Yksi niistä on talvisodan aikaan Neuvostoliittoon menneen ja Suomeen vakoilemaan palanneen kuuden suomalaisen teloitukset tiettävästi Kajaanissa. Rajan taakse meni Vuokista kaikkiaan parikymmentä ihmistä, mutta muut joutuivat muiden suomussalmelaisten tavoin Kintismän vankileirille ja palasivat sodan päätyttyä heidän kanssaan Suomeen.

Uutta on myös suomalaisten ja venäläisten yhteistyön laajuus miehitetyllä alueella Juntusrannassa. Kaikki alueelle jääneet eivät siihen kuitenkaan osallistuneet eivätkä jääneet vapaaehtoisesti alueelle.

Yllätyksenä voi pitää myös sitä, miten täydellisesti Suomen viranomaiset epäonnistuivat siviiliväestön evakuoinnissa. Tarkat suunnitelmat olivat olemassa, mutta aikaa niiden toteuttamiseen ei enää ollut.

Petroskoin yliopiston dekaani, tohtori Sergei Verigin esitteli projektin aikana syntyneen teoksen "Talvisodan panttivangit. Vuosina 1939 -1940 Neuvosto-Karjalan Kalevalan piiriin internoidut suomalaiset". Teoksesta ovat valmistuneet ensimmäiset venäjänkieliset kappaleet. Kirjaa käännetään parhaillaan suomeksi.

Seminaarissa esillä olleeseen kirjoitettuun aineistoon liittyy myös teosta kääntävän Stalinin henkilökohtaisena tulkkina toimineen Rudolf Sykiäisen teksti - Sykiäinen ei itse ollut seminaarissa - jossa hän toteaa, ettei Neuvostoliitto voittanut talvisotaa:

"Ei olisi kannattanut panna turpeeseen niin montaa miestä näin pienen alueen takia, maksuksi näin pienestä aluevoitosta. Mutta sota opetti meille paljon, enemmän kuin on opettanut yksikään edellinen sota. Kiitos suomalaisille opetuksesta."

Irene VAINIO
"Kainuun Sanomat"
14. maaliskuuta 2004

© Raatteen Portti Museo, Suomussalmen kunta, 2002–2004
© Karjalan Opettajien Jatkokoulutusinstituutti, 2002–2004
© Heninen.net, 2002–2014