Aunuksen läänin -matkasta |
|
21.-25. heinäkuuta 1834 Aunus on äärimmäisen köyhä kaupunki. Asukkaiden joukossa on jo paljon karjalaisia, ja välittömästi Aunuksen jälkeen alkaa oikea Karjala. Meitä oli varoitettu, että kansa on oikein raakamaista ja vihaista. Mutta matkalla Petroskoihin me tapasimme yksinomaan hyvin ystävällisiä ja palvelualttiita ihmisiä. Asunnoissa on siistiä. Lattiat ja penkit ovat puhtaat, kaikkialla on samovaareja ja teekuppeja, joista voi juoda pelkäämättä. Torakoita emme myöskään sattuneet näkemään. Tällä seudulla karjalaiset ovat melko varakkaita. He harjoittavat erilaisia elinkeinoja käyttäen kulkuväylinä jokia, jotka elävöittävät tätä autiota maata. Mutta Puudosin ja Poventsan kihlakunnissa asukkaat ovat kuulemma kovin köyhiä ja syövät pettua. Karjalaisilla on oma kielensä, mutta he puhuvat hyvin venäjää. Heidän kielensä sointi on miellyttävää, siinä on paljon vokaaleja. . . . Petroskoin läänin karjalaisista suuri osa kuuluu valimolle: tehdas omistaa kaksikymmentäkaksi tuhatta talonpoikaa.
|