Novgorodilaisten suorittama pohjolan asutus |
|
Venäjän pohjoisosien ensimmäisiä slaavilaisia asukkaita tuli sinne Suuresta Novgorodista. . . . Vienanmeren ensimmäisiä uudisasukkaita olivat Novgorodin pajaarit. He olivat uranuurtajia, joita seurasi "tavallinen kansa". Pohjolaan muutti asumaan eri elinkeinojen harjoittajia ja maanviljelijöitä ja heidän mukanaan yhtä tavallisia munkkeja. Tuo köyhä kansa asettui asumaan Vienanmeren rannikolle alkuasukkaiden, lappalaisten ja karjalaisten, asuinsijoille, eikä heidän välillään ollut kaikesta päätellen mitään vihamielisyyttä: maata taisi riittää kaikille. . . . Venäläiset uudisasukkaat pyrkivät opettamaan paikalliselle väestölle omia elintapojaan kastamalla "villejä lappalaisia" ja "karjalaisia lapsia" kreikkalais-katoliseen uskoon. Omaksuessaan kristinuskon karjalaiset ja lappalaiset omaksuivat uuden uskon ja uuden nimen ohella myös venäläisen "talonpojan" ulkomuodon ja tavat. Kirkon ja tsasounan ympärille muodostui pogosta, jossa elettiin venäläisen elämänmuodon mukaisesti siinä määrin, ettei vanhojen aikakirjojen pohjalta enää pysty erottamaan syntyperältään novgorodilaista paikallisesta kristinuskoon käännytetystä asukkaasta.
|