Sotatoimet Karjalassa talvella 1921/22 |
|
Karjalaiset ovat suomensukuinen kansa. Kaikista suomalaisista heimoista karjalaisia on aina pidetty kaikkein omaperäisimpinä. He ovat seudun vanhimpia asukkaita ja ovat vuosisatoja asuneet rinnan venäläisten kanssa, käyneet venäläisiä kouluja, rukoilleet venäläisissä kirkoissa, lukeneet venäläisiä kirjoja, venäläiset ovat heitä johtaneet, seudulla oli venäläisiä laitoksia jne. Viime vuosina ennen lokakuun vallankumousta karjalaisten venäläistämispolitiikkaa harjoitettiin vilkkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Vuonna 1907 perustettiin ns. Karjalaisten ortodoksinen veljeskunta suurmarttyyri Pyhän Yrjänän nimeen. Se asetti tavoitteekseen papiston ja venäläisen koulun vaikutuksen voimistumisen sekä venäläisten kirjojen levityksen karjalaisten keskuudessa. Venäläisen pappisvaltaisuuden ja sovinismin painostuksesta huolimatta karjalaiset säilyttivät kansallisen itsetuntonsa ja kansalliset piirteensä eivätkä kadonneet maan päältä samalla tavalla kuin monet muut suomalaiset heimot (merjalaiset, vepsäläiset ym.). Karjalan kansalle on ominaista mieltymys runouteen. Kauniit kansanrunot ovat syntyneet Karjalassa useita vuosisatoja sitten, ja ne elävät yhä kansan keskuudessa suullisena traditiona. Tiedetään että Karjala on erinomaisen kansaneepoksen Kalevalan synnyinpaikka. Tämä teos käsittää 22 000 runoa ja kertoo suomalaisten sankareiden elämästä ja uroteoista. Huomattavimpia sankareita ovat Väinämöinen ja Ilmarinen. Kalevalassa ovat heijastuneet ne uskomukset ja maailmankatsomus, jotka olivat ominaisia suomensukuisille kansoille 12 vuosisataa sitten. . . . Venäläisten ja karjalaisten lisäksi Äänisjärven länsirannalla asuu pienilukuinen suomalainen heimo, tshuudit1. Karjalaa asuttavien suomalaisheimojen luonteenomaisena piirteenä on ahkeruus ja rehellisyys, mutta toisaalta niille on ominaista sisukkuus ja sulkeutuneisuus. Melkein kaikki Karjalan asukkaat ovat hyviä metsästäjiä ja ampuvat hyvin. Talvisin kaikki asukkaat hiihtävät mielellään.
|