Oleneostrovski-kalmisto |
|
 Hirvenpään muotoinen sauva. |
Pohjois-Euroopan vanhin ja suurin mesoliittiselta kaudelta peräisin oleva kalmisto sijaitsi Eteläisellä Oleni-saarella, 7 kilometrin päässä kuuluisasta Kizhinsaaresta. Se löydettiin 1930-luvulla kalkkikiveä kaivettaessa, jolloin suurin osa hautauksista tuhoutui. Kalmistoa tutki 1936-1938 tunnettu arkeologi Vladislav Ravdonikas.
Radiohiiliajoituksen mukaan kalmistoa käyttivät vuosina 6300-5600 eKr. europidien arkaaiseen itähaaraan kuuluneet ihmiset. Kaivausten aikana tutkittiin 177 hautausta. Merkille pantavaa on, että niissä käytettiin useimmiten punaista maaväriainetta, okraa. Vainajan viereen hautaan pantiin erilaista kalustoa. Esille kaivettiin yhteensä 7132 kivestä ja luusta tehtyä kulttiesinettä ja työkalua. Näiden löytöjen perusteella voidaan olettaa, että alkukantaiset ihmiset hankkivat toimeentulonsa metsästämällä ja kalastamalla. Myös eläintenpalvontaa harjoitettiin, erityisesti palvottiin karhua ja hirveä. Ihmiset asuivat mantereella. He tulivat saarelle veneellä ja toivat mukanaan vainajia haudattavaksi. Äänisjärven muinaiselta rannalta, jossa on nykyään suonreuna, 8 kilometrin päässä saaresta löydettiin äskettäin samalta historialliselta kaudelta peräisin oleva ihmisasumusten kokonaisuus, joka koostuu useasta kymmenestä asuinpaikasta. |