Vanhaan Tiiksan kylään on sijoitettu vienankarjalaisten metsäsissipäällikkö Iivana Rokaččun hauta. Häntä pidetään karjalaisena kansallissankarina, koska hän pysähtyi ruotsalaisten hyökkäyksen Pitkän vihan aikana, vaikka itse kaatuikin taistelussa.

Vuonna 1894 Yrjö Blomstedt otti ensimmäisen valokuvan Rokaččun hautakummusta ja julkaisi ensimmäisen kuvauksen:

”Tiiksin jylhän kauniissa ja Venäjän Karjalan miltei vanhimmassa kalmistossa lepää haudattuna eräs Suomen ja Venäjän Karjalaisten ryöstö- eli varassotien kautta kuuluisaksi tullut, mahtava Karjalan vapauttaja, tuo tarujen ylistämä Rokatsun sankari. Väkisuuren ja korkean kummun alla on hän täällä levännyt, kuten kansa kertoo, jo satoja vuosia. Ympäristö-seutujen Karjalaiset vaalivat muistomerkkiään erityisellä huolella ja rakkaudella, ripustavat petäjien kuivuneisiin oksiin uhri- eli muistiliinoja kaipauksen ja murheen merkiksi, osoittaen täten kunnioittavansa tuon vapauttaja-urhonsa siunattua ja jaloa muistoa kohtaan, aivan samoin kuin he kunnioittavat omia, lähimpiä sukulaisiaan ripustaessaan hautapylväisiin noita muistiliinoja. Koko kummun ympäröi yksinkertainen, nykyään osaksi lahonnut ja sammaltunut hirsikehys, joka on salvettu yhdeksästä hirrestä, joita kuulutaan aika ajoin uusivan.”

Vuonna 1950 karjalan arkeologi Aleksandr Linevski kaivoi hautakumpua. Iivana Rokaččun pääkallon perusteella tehtiin kansallissankarin rintakuva.