Me Nikolai Toinen, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m., y. m., y. m.

Teemme kaikille uskollisille alamaisillemme tiettäväksi:

Suomen Suuriruhtinaanmaalla, joka tämän vuosisadan alusta alkaen on osa Venäjän Keisarikuntaa on muistossa Autuaan Keisari Aleksander Siunatun ja Hänen Korkeitten Jälkeläistensä jalomielisellä suostumuksella sisälliseen hallintoonsa ja lainsäädäntöönsä nähden erityiset laitokset, jotka ovat sovitetut maan elämänolojen mukaan.

Mutta katsomatta niihin paikallisiin lainsäätämisasioihin Suomessa, jotka johtuvat maan omituisesta yhteiskuntalaitoksesta, syntyy valtakunnan hoidossa muitakin Suomenmaata koskevia lainsäätämiskysymyksiä, joita eivät, siihen nähden että ne ovat likeisessä yhteydessä yleisten valtakunnanetujen kanssa, Suuriruhtinaskunnan laitokset yksinomaan voi käsitellä. Näitten asiain ratkaisemistavasta ei voimassa oleva lainsäädäntö sisällä mitään määrätyitä ohjeita ja niitten puute on aikaan saattanut melkoisia haittoja.

Näitten haittojen poistamiseksi olemme Me, alati pitäen huolta kaikkien uskollisten alamaistemme hyödystä ilman eroitusta, nähneet hyödylliseksi voimassa olevain asetusten täydentämiseksi ja asianomaisten Keisarikunnan ja Suuriruhtinaskunnan laitosten noudatettavaksi säätää vankan ja järkähtämättömän järjestyksen, jonka mukaan niitten tulee toimia yleisiä valtakunnanlakeja valmistaessaan ja antaessaan.

Pysyttäen voimassaan ja vaikutuksessaan noudatettavana olevat määräykset semmoisten paikallisten asetusten antamisesta, jotka yksinomaan tarkoittavat Suomenmaan tarpeita, olemme Me myöskin katsoneet tarpeelliseksi pidättää Itsellemme oikeuden tarkemmin määrätä Keisarikunnan yleisen lainsäädännön esineet.

Sitä tarkoitusta varten olemme Me Korkeimmanomakätisesti vahvistaneet yhtaikaa tämän kanssa julistetut Perussäännökset niitten lakien valmistamisesta, tarkastamisesta ja julkaisemisesta, joita annetaan Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna.

Niinkuin Kruunatuista Esi-isistämme on Meistäkin maan mitä likeisin yhdistys Keisarikunnan kanssa Suomen vaurastumisen ehtoja. Venäjän Vallan turvissa ja voimakkaana sen suojeluksen kautta on Suomenmaa melkein kokonaisen vuosisadan kuluessa lakkaamatta edistynyt rauhallisen kehityksen tiellä ja Meille on ollut mieluista valtiosäätyjen äskettäin antamista vakuutuksista nähdä että rakkauden tunto Meitä ja Venäjää kohtaan on virkeä Suomen kansan sydämessä.

Me luotamme siihen että varsinaisen lain vakaviin määräyksiin perustuva yhdysvaikutus Keisarikunnan ja Suomen Suuriruhtinaanmaan laitosten välillä niissä lainsäätämisasioissa, jotka koskevat niitten keskinäisiä etuja, on vielä enemmän turvaava Venäjän Valtakunnan todellista hyötyä ja etuja.

1) Niitten lakien alkuperäiseen valmistamiseen, joita annetaan Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna, ryhdytään joka kerta hankitun Armollisen luvan jälkeen niissä tapauksissa, jolloin hallintoasiain yleinen meno tekee tarpeelliseksi uuden asetuksen valmistamisen taikka voimassa olevan lain muuttamisen tai täydentämisen.

2) Tätä järjestystä noudatetaan sekä niihin lakeihin nähden, jotka ovat voimassa Keisarikunnan koko alueella, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna, että niihinkin, joita käytetään Suuriruhtinaskunnan rajoissa, jos ne koskevat yleisiä valtakunnanetuja tahi ovat yhteydessä Keisarikunnan lainsäädännön kanssa.

3) Esityksen Armollisesta luvasta ylempänä mainittujen lakien (1 ja 2 mom.) antamiseen tekee asianomainen Keisarikunnan Ministeri ja Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteeri, toistensa mieltä asiasta sitä ennen tiedustettuaan. Kun Suomenmaan Kenraalikuvernööri Suuriruhtinaskunnan hallinnon menoon nähden katsoo tarpeelliseksi täydentää maassa voimassa olevia lakeja näitten säännösten kautta määrätyssä järjestyksessä, on hänen, niitten enempää käsittelemistä varten, ilmoitettava asiata koskevat ehdotuksensa asianomaiselle Keisarikunnan Ministerille ja Suuriruhtinaskunnan Ministerivaltiosihteerille.

4) Sittenkuin on myönnetty Armollinen lupa lain antamiseen Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna, asettuu Keisarikunnan Ministeri, hankkiaksensa lausuntoja sanotun lain ehdotuksen sisällyksestä, yhteyteen Suomen Kenraalikuvernöörin, Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin ja Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa.

5) Mitä niihin lainsäädäntöehdotuksiin tulee, jotka Suomen Suuriruhtinaanmaan sisällisen hallinnon järjestyksen mukaan annetaan Suomen Valtiopäivien käsiteltäviksi, vaaditaan Valtiopäivien lausuntoa myöskin niitä lakeja annettaessa, jotka mainitaan näitten Säännösten 2 momentissa. Valtiopäivien lausunto on annettava niitten lähinnä tapahtuvassa varsinaisessa kokouksessa, ellei Armollista käskyä väliaikaisten valtiopäivien kokoonkutsumisesta sitä varten ole annettu.

6) Sittenkuin Suomen Kenraalikuvernöörin, Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin ja Keisarillisen Suomen Senaatin sekä asianmukaisissa tapauksissa (5 mom.) Suomen Valtiopäivien lausunnot on saatu, jättää Keisarikunnan Ministeri lakiehdotuksen Valtioneuvostoon siinä järjestyksessä kuin Valtioneuvoston Ohjesäännössä on säädetty. Asiasta tehtyjä esityksiä seuraa Senaatin ja Valtiopäivien lausunnot jäljennöksinä.

7) Tämän lakiehdotuksen tarkastaa Valtioneuvosto yleisillä perusteilla Suomen Kenraalikuvernöörin, Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin sekä niitten Keisarillisen Suomen Senaatin Senaattorien myötävaikutuksella, jotka Armollisen valinnan jälkeen on siihen erittäin määrätty.

8) Valtioneuvoston Armollisesti vahvistettu, ylempänä mainittua lakiehdotusta koskeva päätös julkaistaan säädetyssä järjestyksessä sekä Keisarikunnassa että Suomen Suuriruhtinaanmaassa.

Litografia