Hyökkäyskäsitteen määrittelemisestä sopimusSosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Toimeenpaneva Keskuskomitea, Viron Tasavallan Presidentti, Latvian Tasavallan Presidentti, Puolan Tasavallan Presidentti, Hänen Majesteettinsa Ruma-nian Kuningas, Turkin Tasavallan Presidentti, Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Persian Shahi ja Hänen Majesteettinsa Afganistanin Kuningas, 1 artikla. Kukin korkeista sopimuspuolista sitoutuu keskinäisissä suhteissaan jokaiseen toiseen sopimuspuoleen hyväksymään, tämän sopimuksen voimaantulon päivästä alkaen, hyökkäyskäsitteen määrittelyn sellaisena kuin se on selostettuna turvallisuuskysymyksiä pohtivan komitean 24 päivänä toukokuuta 1933 Aseistuksen supistamis- ja rajoittamiskonferenssille antamassa selostuksessa (Politiksen raportti), joka laadittiin Neuvostoliiton Valtuuskunnan tekemän ehdotuksen perusteella. 2 artikla. Täten siis pidetään kansainvälisessä riitakysymyksessä hyök-kääjävaltiona, ottaen huomioon riitapuolten välillä voimassa olevat sopimukset, sitä valtiota, joka ensiksi ryhtyy johonkin seuraavista teoista: 1. Sodan julistaminen toiselle valtiolle; 2. Sotavoimien tunkeutuminen, vaikkapa ilman sodanjulistustakin, toisen valtion alueelle; 3. Maa-, meri- tai ilmavoimien hyökkääminen, vaikkapa ilman sodanjulistustakin, toisen valtion aluetta, sen laivoja tai ilma-aluksia vastaan; 4. Toiselle valtiolle kuuluvan rannikon tai satamien saartoon asettaminen (blocus naval); 5. Sellaisten asianomaisen valtion alueella muodostettujen aseistettujen joukkueiden avustaminen, jotka ovat tunkeutuneet jonkin toisen valtion alueelle, taikka kieltäytyminen – viimeksimainitun valtion pyynnöstä huolimatta – ryhtymästä omalla valtioalueellaan kaikkiin käytettävissä oleviin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on estää mainittuja joukkoja saamasta mitään apua tai suojelusta. 3 artikla. Mikään poliittista, sotilaallista, taloudellista tai muuta laatua oleva näkökohta ei kelpaa 2 artiklassa tarkoitetun hyökkäyksen puolustamiseksi tai oikeuttamiseksi (Esimerkkien suhteen katso liitettä). 4 artikla. Tämä sopimus on korkeiden sopimuspuolten taholta ratifioitava jokaisen asianomaisen maan lainsäädännön mukaisesti. Jokainen korkeista sopimuspuolista tallettaa ratifioimiskirjansa Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton hallitukselle. Heti kahden korkean sopimuspuolen talletettua ratifioimiskirjansa tulee tämä sopimus niiden välillä voimaan. Se tulee voimaan kaikkien muiden korkeiden sopimuspuolten kohdalta sen mukaan kuin nämä vuorostaan tallettavat ratifioimiskirjansa. Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton hallitus ilmoittaa viipymättä jokaisesta ratifioimiskirjojen tallettamisesta kaikille tämän sopimuksen allekirjoittajille. 5 artikla. Tämä sopimus on allekirjoitettu kahdeksana kappaleena, joista kukin korkeista sopimuspuolista on saanut yhden. Vakuudeksi edellä mainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään. Tehtiin Lontoossa 3 päivänä heinäkuuta 1933. Maxim Litvinoff Liite hyökkäyskäsitteen määrittelemistä koskevan sopimuksen 3 artiklaanHyökkäyskäsitteen määrittelemistä koskevan sopimuksen allekirjoittaneet korkeat sop muspuolet, A. Jonkin valtion sisäiset olot, esimerkiksi, B. Jonkin valtion kansainvälinen toiminta, esimerkiksi, Korkeat sopimuspuolet ovat, toisaalta, yksimielisiä siitä, että tätä sopimusta ei milloinkaan voida käyttää oikeuttamaan niitä rikkomuksia kansainvälistä oikeutta vastaan, jotka ehkä ovat yhteydessä ylläolevan luettelon edellyttämien seikkojen kanssa. Maxim Litvinoff AllekirjoituspöytäkirjaKorkeat sopimuspuolet ovat keskenään sopineet, että yhden tai useamman Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton muun välittömän rajanaapurin myöhemmin yhtyessä tähän sopimukseen tämä yhtyminen antaa sille tai niille samat oikeudet ja alistaa ne samoihin velvoituksiin kuin alkuperäiset allekirjoittajat. Tehtiin Lontoossa 3 päivänä heinäkuuta 1933. Maxim Litvinoff
Suomen Tasavalta liittyi sopimukseen 22 päivänä heinäkuuta 1933
|