heninen.net
heninen.netРусский | English
vuodesta 1997Ajankohtaista    Tämä päivä historiassa

SNTL:n kansanedustajien kongressin
päätös
Neuvostoliiton ja Saksan vuonna 1939 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen poliittisesta ja oikeudellisesta arvioinnista

24. joulukuuta 1989
N 979-1

1. SNTL:n kansanedustajien kongressi kiinnittää huomiota Komission johtopäätöksiin, jotka koskevat 23. elokuuta 1939 solmitun Neuvostoliiton ja Saksan välisen hyökkäämättömyyssopimuksen poliittista ja oikeudellista arviointia.

2. SNTL:n kansanedustajien kongressi yhtyy Komission mielipiteeseen siitä, että hyökkäämättömyyssopimus Saksan kanssa solmittiin kriittisessä kansainvälisessä tilanteessa, kun Eurooppaa uhkasi lisääntyvä fasismi ja Aasiaa japanilainen militarismi, ja sen tarkoitus oli pelastaa SNTL lähestyvän sodan uhkalta. Loppujen lopuksi tätä päämäärää ei saavutettu, ja virhearvioinnit, jotka liittyivät Saksan velvollisuuksiin SNTL:a kohtaan, pahensivat petollisen natsihyökkäyksen seurauksia. Tuohon aikaan maa oli vaikean valinnan edessä.

Sopimuksen sitoumukset tulivat voimaan heti sen allekirjoittamisen jälkeen, vaikka SNTL:n korkeimman neuvoston kuului vahvistaa sopimus. Ratifiointipäätös tehtiin Moskovassa 31. elokuuta ja ratifiointiasiakirjojen vaihto tapahtui 24. syyskuuta 1939.

3. Kongressi on sitä mieltä, että tämän sopimuksen sisältö ei eroa niistä kansainvälisen oikeuden ja valtioiden sopimuskäytäntöjen normeista, joita sovelletaan vastaavanlaisissa järjestelyissä. Kuitenkin niin sopimusta solmittaessa kuin sitä ratifioitaessa salattiin se seikka, että sopimusta solmittaessa allekirjoitettiin myös ”salainen lisäpöytäkirja”, jolla jaettiin sopimuspuolten ”etupiirit” Itämereltä Mustallemerelle, Suomesta Bessarabiaan.

Pöytäkirjan alkuperäiskappaleista ei ole havaintoa neuvostoliittolaisissa eikä ulkomaisissa arkistoissa. Kuitenkin kopioiden, karttojen ja muiden asiakirjojen grafologinen, kuvaustekninen ja sanastollinen tutkimus ja pöytäkirjan sisällön vastaavuus myöhempiin tapahtumiin vahvistaa tosiasian sen allekirjoittamisesta ja olemassaolosta.

4. SNTL:n kansanedustajien kongressi vahvistaa täten, että 23. elokuuta 1939 solmittu hyökkäämättömyyssopimus sekä 28. syyskuuta samana vuonna solmittu sopimus ystävyydestä ja rajasta SNTL:n ja Saksan välillä, niin kuin muutkin Neuvostoliiton ja Saksan väliset sopimukset – kansainvälisen oikeiden normien mukaisesti – menettivät voimansa sillä hetkellä kun Saksa hyökkäsi SNTL:on, siis 22. kesäkuuta 1941.

5. Kongressi toteaa, että 23. elokuuta 1939 tehty pöytäkirja ja muut salaiset pöytäkirjat, jotka oli allekirjoitettu Saksan kanssa vuosina 1939 - 41, poikkesivat sekä niiden laatimismetodin että sisällön puolesta Neuvostoliiton ulkopolitiikan leniniläisistä periaatteista. Niissä tehdyt SNTL:n ja Saksan etupiirien jaot sekä muut toimenpiteet olivat juridiselta näkökannalta vastoin eräiden kolmansien maiden suvereniteettia ja itsenäisyyttä.

Kongressi huomauttaa, että tuohon aikaan SNTL:n suhteet Latviaan, Liettuaan ja Eestiin järjestettiin sopimusmenettelyllä. Vuoden 1920 rauhansopimusten ja vuosina 1926 - 1933 solmittujen hyökkäämättömyyssopimusten mukaisesti niihin osallistuvat sitoutuivat kunnioittamaan kaikissa olosuhteissa toistensa suvereniteettia sekä alueellista eheyttä ja koskemattomuutta. Samanlaiset velvoitteet Neuvostoliitolla oli Puolaa ja Suomea kohtaan.

6. Kongressi toteaa, että salaisia pöytäkirjoja koskevia neuvotteluja Saksan kanssa kävivät Stalin ja Molotov salaa Neuvostoliiton kansalta, SNTL:n kommunistisen puolueen keskuskomitealta ja koko puolueelta, Korkeimmalta Neuvostolta ja SNTL:n hallitukselta eikä näihin pöytäkirjoihin sovellettu ratifiointimenettelyä. Siten päätös niiden allekirjoittamisesta kuului asiallisesti ja muodollisesti yksityisen vallan piiriin eikä mitenkään kuvastanut Neuvostoliiton kansan tahtoa, joka ei ollenkaan kanna vastuuta tästä sopimuksesta.

7. SNTL:n kansanedustajien kongressi tuomitsee 23. elokuuta 1939 tehdyn ”salaisen lisäpöytäkirjan” allekirjoittamisen ja muut salaiset sopimukset Saksan kanssa. Kongressi julistaa salaiset pöytäkirjat juridisesti paikkansapitämättömiksi ja mitättömiksi allekirjoittamishetkestä alkaen.

Pöytäkirjat eivät luoneet uutta oikeudellista perustaa Neuvostoliiton ja kolmansien maiden välisille suhteille, vaan niitä käyttivät hyväksi Stalin ja hänen lähipiirinsä esittääkseen uhkavaatimuksia ja sotilaallista painostusta muita valtioita kohtaan rikkoen siten niiden kanssa tehtyjä oikeudellisia sitoumuksia.

8. SNTL:n kansanedustajien kongressi pitää lähtökohtana, että tietoisuus vaikeasta ja ristiriitaisesta menneisyydestä on osa perestroikaprosessia ja sen tarkoituksena on turvata jokaiselle Neuvostoliiton kansalle mahdollisuudet vapaaseen ja tasa-arvoiseen kehitykseen ehjässä, toisistaan riippuvaisessa maailmassa ja laajenevassa yhteisymmärryksessä.


SNTL:n Korkeimman Neuvoston puheenjohtaja
M.Gorbatshov

© 1997–2016
Lähetä viesti Antti Hänniselle