Sortavalan rautatieasema

Suomen eduskunta käsitteli ensimmäistä kertaa rautatien rakentamista Karjalaan vuonna 1872. Päätös tehtiin 1888 ja rautatien rakennustyöt aloitettiin 1890.

Marraskuussa 1893 Sortavalan – Antrean 139 km pitkä rataosuus oli valmis. Sortavasta Helsinkiin oli 460 km ja Pietariin 264 km, mutta kaupunki yhdistettiin Venäjän rautatieverkkoon vasta 1914, kun Nevajoen yli johtava silta oli valmis.

Kesäkuussa 1894 Sortavalassa valmistui kaksi kilometriä pitkä satamaan johtava rata ja marraskuuhun mennessä Sortavalan – Joensuun 133 km pitkä rataosuus (Värtsilän kautta).

Karjalan rautatie avasi uuden sivun Sortavalan ja koko Laatokan Karjalan historiassa.

Kaupungin lounaisosaan rakennettiin rautatieasema ja varikko. Myöhemmin rakennetut vesitorni ja kääntölava liittyvät myöskin rautatieaseman rakennuskokonaisuuteen.

Talvisodan seurauksena Sortavala siirtyi Neuvostoliitolle. Kantaväestö evakuoitiin Suomeen uuden rajan taakse.

Sortavalan historiaan on ikiajoiksi jäänyt 22. syyskuuta 1944, jolloin aamulla klo 10 Sortavalan asemalta lähti viimeinen evakkojuna.