Karjalan liput
Suomalaistaiteilija Jonas Heiskan suunnittelema ensimmäinen Vienan Karjalan lippu oli esitelty 21. kesäkuuta 1918. Se tuli käyttöön Uhtualla (nyt se on Kalevalan taajama – Kalevalan kansallisen piirin hallintokeskus) jo 12. heinäkuuta 1918.
Sinisella taustalla seitsemän hopeaa tähteä muodostaa Otava. 29. maaliskuuta 1920 Vienan Karjalan väliaikainen hallitus toi esille Uhtualla ehdotuksen lipusta ja vaakunasta. 25. toukokuuta 1920 suomalaistaiteilija Akseli Gallen-Kallela esitteli luomansa lipun ja vaakunan – uudet Itä-Karjalan kansallissymbolit. Lippu oli toiminut Uhtuan Tasavallan tappion saaka vuonna 1922. Sitten 1941-1944 sodan aikana Itä-Karjalassa suomalainen lippu oli Karjalan kansallisen lipun rinnalla.
Lippu on tehty Skandinaavisen perinnäistavan mukaan. Vihreä väri merkitsee Karjalan metsät. Musta ja punainen värit ovat karjalaisten kansallisia perinnäisväriä. 17. kesäkuusta 1937 alkaen Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan (VSFNT) punainen lippu karjalan, suomen ja venäjän lisäkirjoituksilla tuli Karjalan Autonomisen Sosialistisen Neuvostotasavallan viralliseksi tunnukseksi.
1937 vuoden toiselta puolelta Karjalassa aloitettiin repressiviset toimenpiteet suomalaisia vastaan. 29. joulukuuta 1937 päätettiin poistamaan suomen kielen kirjoituksia Karjalan Autonomisen Sosialistisen Neuvostotasavallan tunnuksista.
31. maaliskuuta 1940, jolloin Talvisota oli loppunut, Karjalan Autonomisen Sosialistisen Neuvostotasavalta uudestettiin Karjalais-Suomalaiseksi Sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi. Sen lippuna oli Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton (SNTL) lippu, joka täsmentettiin suomen ja venäjän kirjoituksia.
1. syyskuuta 1953 otettiin Karjalais-Suomalainen Sosialistisen Neuvostotasavalta uutta lippua.
Punainen väri merkitsee Sosialististen Neuvostotasavaltojen liittoon kuulumista. Sininen väri – Karjalan järvet ja joet. Vihreä väri – Karjalan metsät. 16. heinäkuuta 1956 Karjalais-Suomalainen Sosialistinen Neuvostotasavalta uudestettiin Karjalan Autonomiseksi Sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi ja sen tunnuksena tuli Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan (VSFNT) lippu suomen ja venäjän kirjoituksella.
30. toukokuuta 1978 vahvistettiin Karjalan Autonomisen Sosialistisen Neuvostotasavallan uusi muunnos.
Huomautus: Lippujen päällekirjoitukset olivat laajasti käytettyjä neuvostokaudella. Ne rikkoivat karkeasti heraldista perinnettä. 16. helmikuuta 1993 vahvistettiin Karjalan Tasavallan valtiollinen lippu, joka on tehty Karjalais-Suomalaisen Sosialististisen Neuvostotasavallan lipun myöhemmän muunnoksen perustella.
Punainen väri merkitsee vuodatanutta vertaa. Sininen väri – Karjalan järvet ja joet. Vihreä – Karjalan metsät. Paitsi karjalaisia Karjalassa asuvat myöskin vepsäläiset – kanta-asukkaat, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. He asuvat Etelä – Karjalassa Äänisjärven ja Laatokan aluejen välillä. Vuonna 1992 vepsäläisille on vahvistettu oma kansallinen lippu. Vuodesta 1995 lyydiläisilla on myös oma kansallislipunsa. |
