Karjalan vaakunat

1562 1920 1937 1940 1956 1978 1993
1562 1920 1937 1940 1956 1978 1993

Karjalan perinnäinen vaakuna on tullut tiedoksi vuonna 1562 alkaen ja alkuperäisesti toimi Karjalan ikivanhalla maalla Laatokan ja Itämeren välillä (nimenomaan Karjalan kannaksella). Nykyään se on Karjala-seudun kansallinen vaakuna Suomessa.

Karjalan perinnäinen vaakuna

Kultakruunu ja kaksi hopeaa kädettä, jotka ovat valmiita iskemään, sijaitsevat punaisella kilvellä varjagilaisen muodon mukaan. Samalla oikea (läntinen) käsi on pannut haarniskaan ja siinä on suora miekka ja vasen (itäinen) käsi on rautapaidan ja sapelin turviinsa. Vaakunan pääajatus on monivuosisatainen taistelu Karjalan alueesta Venäjän ja Ruotsin välillä.

29. maaliskuuta 1920 Vienan Karjalan väliaikainen hallitus toi esille Uhtualla (nyt se on Kalevalan taajama – Kalevalan kansallisen piirin hallintokeskus) ehdotuksen lipusta ja vaakunasta. 25. toukokuuta 1920 suomalaistaiteilija Akseli Gallen-Kallela esitteli luomansa lipun ja vaakunan – uudet Itä-Karjalan kansallissymbolit. Vaakuna oli toiminut Uhtuan tasavallan tappion saaka vuonna 1922.

Itä-Karjalan kansallinen vaakuna

Se on kilpi varjagilaista muotoa mukaan – punainen ylhäällä ja vihreä alhaalla. Yläosassa on hopea pohjanpalo. Alaosassa ovat rikkinäiset hopeat kahleet. Raivostunut mustakultainen karhu pitää käpälässään karjalaista piilua – vesuri. Karhu on muinaiskarjalasten pyhä peto.

17. kesäkuuta 1937 saatettiin voimaan ensimmäinen neuvostovaakunoista karjalan, venäjän ja suomen kielen kirjoituksilla (sen kuvaus puuttuu). 1937 vuoden toiselta puolelta Karjalassa aloitettiin repressiviset toimenpiteet suomalaisia vastaan. 29. joulukuuta 1937 vahvistettiin vaakunan muunnos vain venäjän ja karjalan kirjotuksilla.

Neuvostovaakuna

Karjalan Autonomisen Sosialistisen Neuvostotasavalta uudestettiin Karjalais-Suomalaiseksi Sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi ja sen jälkeen 8. heinäkuuta 1940 vahvistettiin uusi vaakuna.

Neuvostovaakuna

Kun Karjalais-Suomalainen Sosialistinen Neuvostotasavalta uudestettiin Karjalan Autonomiseksi Sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi 20. elokuuta 1956 palautettiin vähäisillä muutoksilla entinen vaakuna.

Neuvostovaakuna

30. toukokuuta 1978 Karjalan Autonomisen Sosialistisen Neuvostotasavallan vaakunaan saatiin eräitä muutoksia.

Neuvostovaakuna

Voimassaoleva Karjalan Tasavallan vaakuna (28. syyskuuta 1993) muokatiin 1920-luvun vaakunan perustalla ja kuitenkin sillä on sama väritys kuin 1993-luvun lipulla.

Voimassaoleva vaakuna

Kolmivärisellä (n. punainen, sininen ja vihreä) kilvellä varjagilaista muotoa mukaan on raivostunut karhu. Punainen väri merkitsee vuodatanutta vertaa. Sininen väri – Karjalan järvet ja joet. Vihreä – Karjalan metsät.