Aivan Petroskoin keskustassa sijaitseva joukkohauta perustettiin 2. kesäkuuta 1919, kun siihen haudattiin kolme rintamalla kaatunutta kommunistia. Sitten hautaukset jatkuivat. Muun muassa saman vuoden kesäkuun 22. päivänä siihen haudattiin kaksi suomalaista kommunistia – 164. suomalaisen kiväärirykmentin komppanianjohtaja Ahto Lampinen ja saman rykmentin joukkueenjohtaja Viktor Bakman. Heinäkuussa Kommunistien joukkohautaan haudattiin uudelleen vielä 21 kaatunutta ihmistä 164. suomalaisesta kiväärirykmentistä, mukaan lukien pataljoonankomentaja Viking Sevelius.

12. heinäkuuta 1922 joukkohaudalle on pystytetty entinen piirustusopettaja Konstantin Sobakinin suunnittelema obeliski.

Kesäkuussa 1923 joukkohautaan haudattiin erikoistehtäväyksikköjen 32. (Uhtuan) komppanian komentaja Eino Osa, joka sai kuolettavan haavan rajakahakassa; lokakuussa siihen haudattiin uudelleen 3. paikallisen rajantarkastuskomission johtaja Georgi Lavrov, joka ammuttiin kuoliaaksi rajalla.

Vuonna 1926 joukkohautaan haudattiin Karjalan ASNT:n työläistalonpoikaisen tarkastuksen kansankomissaari Jaakko Rahja (Rahjan veljeksistä vanhempi); vuonna 1929 – Karjalan ASNT:n toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtaja Santeri Nuorteva ja YKP(b):n Karjalan aluekomitean ensimmäinen sihteeri Johan Järvisalo. Toisin kuin vuodessa 1919, jokaisella näillä kommunistilla oli oma hautakivensä. Kuitenkin vuonna 1937 suomalainen porvarillinen nationalisti Santeri Nuortevan hautakivi poistettiin ja palautettiin vasta Hruštšovin suojasään alkaessa.

Viimeiset hautaukset Kommunistien joukkohautaan tehtiin vuonna 1944.

Vuonna 1969, ikuisen tulin muistomerkin pystyttämisen yhteydessä, Kommunistien joukkohaudan graniittiobeliski purettiin ja käytettiin uudelleen neuvostosotilaiden hautauspaikalla Solomannissa.