heninen.netРусский | English
vuodesta 1997Tekstihaku      Kuva-, video- ja audiohakuAjankohtaista   Tämä päivä historiassa

Karjalan ASNT:n ministerineuvoston päätöslauselma
suomalaisten ja karjalaisten lasten suomen kielen pakollisten opintojen päätymisestä

26. huhtikuuta 1958

Tasavallan ministerineuvoston 12. elokuuta 1954 antamalla päätöksellä nro 288 otettiin käyttöön suomalaisten ja karjalaisten lasten suomen kielen pakollinen opiskelu akateemisena aineena. Viime aikoina suurin osa tasavallan alkuperäiskansallisten opiskelijoiden vanhemmista on kuitenkin herättänyt kysymyksen suomen kielen opetuksen lopettamisesta kouluissa pakollisena aineena suomalaisille ja karjalaisille lapsille.

Karjalan kansan historiallinen kehitys tapahtui läheisessä yhteydessä venäläisiin. Pitkälle edennyt venäläinen kulttuuri on vaikuttanut ja vaikuttaa hedelmällisesti Karjalan kansan kulttuuriin. Tällä hetkellä venäjän kieli on mennyt tiukasti Karjalan sosiaalisen, teollisen ja kulttuurisen elämän kaikille osa-alueille, ja siitä on tullut laajalti käytettävissä oleva tiedon hallinnan keino kaikkien tasavallassa asuvien kansallisuuksien välisessä viestinnässä, kun taas Karjalan ASNT:n olosuhteissa olevalla suomen kielellä ei ole yhtä laajaa käytännöllistä arvoa. Lisäksi karjalan ja suomen kielillä on tunnetuissa yhtäläisyyksissä merkittäviä sanastoeroja, ne ovat erityisen havaittavissa Karjalan keski- ja eteläosien murteissa. Siksi karjalan lapsille, jotka eivät osaa suomen kieltä, sen oppiminen aiheuttaa vaikeuksia, suuren ylikuormituksen, ja opiskelijoiden ylikuormitus puolestaan vahingoittaa muiden aineiden opiskelua.

Karjalan ASNT:n ministerineuvosto päättää:

1. Kumotaan karjalaisten ja suomalaisten lasten suomen kielen pakollinen opiskelu vuodesta 1958/1959 alkaen, jättäen suomen kielen opetuksen lapsille, joiden vanhemmat sitä haluavat.

Karjalan ASNT:n ministerineuvoston puheenjohtaja
I.Belyaev

Karjalan ASNT:n ministerineuvoston pääkäyttäjä
P.Semenov

KVA KASNT, f.690, op.11, d.225, l.196-197. Aido käsikirjoitus.
Suomennos Eduard Müller, 2020
© 1997–2022Käyttöoikeussopimus