Otteita
|
|
Lisäksi naiset ovat syrjäkylillä säilyttäneet nykypäivään saakka tavattoman kauniin ja juhlavan vanhanaikaisen päähineen. He nimittäin koristavat päänsä niin sanotulla kruunulla. Se koostuu kahdesta eri osasta: ylemmästä pitsi- ja alemmasta harso-osasta. Se on eräänlainen kokošnik -tyyppinen, kauttaaltaan helmin kirjailtu hienotekoinen päähine. Varsinkin otsalle laskeutuva harso näyttää somalta, se luo varjoa kasvoille ja antaa niille herttaisen ja juhlavan ilmeen, vaikka kasvot sinänsä eivät olisikaan kovin sievät. Korvakoruina ovat hyvin suuret renkaat. Naimisissa olevat naiset laittavat kokošnikin lisäksi takaraivolleen helmikirjaillun säpsän. Tällaisessa asussa karjalaisvaimo näyttää ikään kuin kypäräpäiseltä, vain kasvot jäävät näkyviin. Tällaisia kokošnikeja ei tavata läheskään kaikilla karjalaisnaisilla. Ne maksavat paljon, toisinaan kolmekin sataa ruplaa, niihin kirjaillun helmimäärän vuoksi. Alkuun ihmettelin, miten köyhä puolivilli karjalainen pystyi ostamaan niin kalliin koristeen. Sitten sain tietää, että nämä helmet ovatkin paikallista alkuperää, että ne pyydetään eräistä Aunuksenmaan joista ja järvistä ja käytetään nimenomaan naisten päähineiden koristeluun. Karjalainen mies ei siis ole tässäkään tapauksessa ryhtynyt teollisuuden tai kaupan harjoittajaksi, vaan jäänyt maanviljelijäksi. Sen sijaan että olisi myynyt helmet ja saanut niistä selvää rahaa, hän on jättänyt ne itselleen vaimonsa ja tyttäriensä koruja varten. Ja kuitenkin kauppakeskusten läheisillä palkkakunnilla, missä yksinkertainen maalaisasu vaihtuu muodinmukaisiin kaupunkivaatteisiin ja puhvihihat, ryijyt, sateen varjot ja sen sellainen saavuttavat suuren suosion, siellä kaunis vanhanaikainen kokošnik alkaa jäädä pois käytöstä, sen helmikoriste puretaan helmikaulanauhan aineksiksi. Kokošnik tavataan myös täkäläisen venäläisväestön keskuudessa, joskin ani harvoin. Täällä se on kuitenkin lopullisesti menettänyt alkuperäisen kauneutensa. Karjalainen kokošnik on epäilemättä slaavilaisperäinen, tähän viittaa jo karjalaisten käyttämä nimitys ”podzor”. Toki karjalaisen kokošnikin rakenteessa on jotain suomalaistakin, nimittäin sen kasvo- ja varjostava alaosa. Onhan heillä alun perin ollut käytössä omiakin suomalaistyyppisiä päähineitään (jollaisia Suomen karjalaisilla on säilynyt näihin asti), ennen kuin he ovat lainanneet muinaisnovgorodilaisen päähinetyypin. Vain suurella vaivalla sain hankituksi yhden kappaleen tällaista päähinettä. Siitä oli maksettava hyvin korkea hinta, koska karjalaiset ovat yleensä vastahakoisia myymään mitään, varsinkaan päähineitään. Kyseessä onkin muinaisslaavilaista taidemakua kuvastava ja suomalaisen muokkauksen jälkiä kantava karjalainen kypärä. Nykyisin se on Tiedeakatemian kansatieteellisessä museossa. |