Korelia |
|
Korelia tai oikeammin Karelia (Karelen, Karjala) on yksi Suomen 9 historiallisesta alueesta, entinen ruhtinaskunta, käsittää maan itä- ja kaakkoisosan, sijaitsee Maanselkä, Kivalo ja Karjalanselkä -nimisten ylänköjen välissä, siihen kuuluu myös rannikkoalue, joka on Salpausselän kaakkoispuolella; koko alue on pohjois-eteläsuunnassa pituudeltaan 360 km; sen leveys on eri paikoissa erilainen. Pinnanmuodostukseltaan ja maannokseltaan Karjala on tavallaan siirtymäalue Suomesta Venäjään. Pohjois-Karjalassa on runsaasti hiekkaharjuja, joita peittää hedelmällinen maaperä, ja siellä harjoitetaan maanviljelystä. Etelä-Karjalassa Laatokanjärven pohjoisrannikolla Kokkolanjoelle asti näkee paljaita graniittikallioita; täällä ja Vuoksen ympäristössä on kauniita maisemia, korkeat huiput vuorottelevat hedelmällisten alankojen kanssa. Suomenlahden rannikolla on matalia paikoin notkojen halkomia kukkuloita. Karjalan kaupunkeja ovat Viipuri, Joensuu, Sortavala, Käkisalmi. Suurin osa väestöstä on karjalaisia. Suomen tämä osa on saanut eniten kärsiä Venäjän ja Ruotsin välisissä taisteluissa, jota käytiin Suomen omistamisesta. Karjalaa johdettiin eri aikoina Käkisalmesta, Narvasta, Kuopiosta ja Heinolasta käsin, mutta sen keskuksena on aina ollut Viipuri. Karjalan vaakuna: punaisella pohjalla kaksi käsivartta, jotka kamppailevat kultaisesta kruunusta. Vuoden 1721 jälkeen suuria maa-alueita lahjoitettiin venäläisille aatelisille; Suomen hallitus ostaa nyt näitä kartanoita. Vaikean historiallisen menneisyytensä takia Karjalan kulttuuri on jäänyt jälkeen Länsi-Suomen kehityksestä. Täällä on yhä käytössä kaskiviljely. Karjalassa ja Savossa kasvatetaan Suomen parhaita hevosia. On suo- ja järvirautaa, kupari-, tina-, lyijy-, marmori- ja fajanssisaviesiintymiä ym.
|