Keväällä 1942 Äänisjärven rannikkoprikaatissa toimeenpantiin kilpailu Äänisen rannikko- ja saaristotaisteluissa kaatuneiden sankarivainajien muistopatsaan aikaansaamiseksi, jonka voitti luutnantti Tapio Wirkkalan (kuvanveistäjä ja tuleva tunnettu suomalainen muotoilija) tekemä luonnos. Toisena tässä muistomerkkikilpailussa oli tykkimies Oiva Helenius (taidemaalari ja kuvanveistäjä, Ruskealan taistelun muistomerkin tekijä).

Syksyllä 1942 punagraniittiset kivet kuljetettiin Soksusta proomulla Äänislinnan lähellä sijaitseva Uusiselän kylään. Siellä talvella 1942-1943 suoritettiin hakkuutyö. Kiveä oli hakattava kokonaan käsin.

Muistopatsaan jalustan molempiin sivuihin piti kiinnittää punakivistä hakattu kivitaulut:

Aseveljille, jotka verellään turvasivat Suomelle Äänisen rannat v. 1941 – 194_	Äänisjärvi, Pohjanlahti, Auranrannat, Vienansuu, siin’ on, suomalainen, mahti jok’ ei oo kenenkään muun!
Äänisjärven Rannikkoprikaati.	August Ahlqvistin vuonna 1860 kirjoittamasta isänmaallisesta runosta ”Suomen valta”.

Suomen leijonan paikaksi valittiin Äänislinnan etelälaidassa oleva mäki, jonka rinteessä kulkee Muurmannin rata. Mutta muistopatsasta ei pystytetty kohta valmistuttuaan, koska VII armeijakunnan komentaja jääkärikenraaliluutnantti Woldemar Hägglund määräsi, että muistopatsas pystytettäisiin vasta rauhan tultua.

Kesäkuussa 1944 graniittiveistos ja kivitaulua evakuoitiin vetäytymisen yhteydessä aivan viimeisinä päivinä, jolloin Äänislinnan rautatiasemalta vielä junia lähti.

Vuonna 1947 Suomen leijona sai kotinsa Suomenlinnasta, Merisotakoulun pihalta. Patsaan alle pantiin kivitaulut.

Keväällä 1994 kivitaulut poistettiin veistoksen alta. Myöhemmin ne sijoitettiin uusille paikoilleen Merisotakoulun päärakennuksessa.