Ruskealan taistelu liittyy Kustaa III:n eli vuosien 1788-1790 Ruotsin ja Venäjän välisen sodan päätapahtumiin. Se oli tämän sodan ainoa kunnollinen yhteenotto suomalais-ruotsalaisten ja venäläisten välillä Karjalassa.

Ruskeala oli venäläisten puolella tärkeä tukikohta ja se oli linnoitettu rakentamalla sinne kehämuureja, joihin sijoitettiin tykistö.

Ruotsin joukkojen komentajana toimi majuri Hans Henrik Gripenberg. Toukokuun 1789 puolivälissä hän sai tietää, että venäläiset olivat keskittäneet Ruskealaan yli 1000 miehen joukko-osaston tarkoituksenaan tehdä sieltä hyökkäyksiä ruotsalaisten puolelle. Gripenberg päätti torjua ne yllättämällä venäläiset näiden omassa asemapaikassa. Hyökkäystä varten hänellä oli käytettävänään omassa komennossaan olevat 200 hämäläistä ja 100 karjalaista jääkäriä sekä kapteeni Otto Fredrik Wetterhoffin komennossa olevat 50 hämäläistä ja 150 karjalaista jääkäriä, 20 Savon sissiä ja 20 Savon jääkäriä.

17. toukokuuta 1789 majuri Gripenbergin joukot marssi vihollista vastaan ja aloitti taistelun, joka pakotti venäläiset vetäytymään asemistaan ensiksi linnoituksensa turviin ja kun se pommituksesta syttyi palamaan, pakenemaan läheiseen metsään. Mutta siihen mennessä Gripenberg itse oli haavoittunut, hänen tykistönsä ammukset olivat lopussa ja suomalais-ruotsalaiset joukot vetäytyivät takaisin omalle puolelleen. Taistelu ei siis millään tavalla muuttanut joukkojen asemia.

Ruskealan taistelun muistomerkki paljastettiin 18. toukokuuta 1939 Ruskealan kirkkoa vastapäätä.

Kuvanveistäjä Oiva Heleniuksen suunnittelema muistomerkki esiintyi noin 5 metriä korkeana marmorimuurina, jonka etuosassa oli 2 metrin korkuinen korkokuva. Korkokuvassa oli suomalainen talonpoikaissoturi kotikontuaan puolustamassa. Korkokuvan alla oli tekstilaatta, jossa olivat sanat:

”Tällä paikalla taistelivat suomalaiset soturit vapautensa puolesta vuonna 1789. Kiitollinen jälkipolvi pystytti muistomerkin 1939.”

Maaliskuussa 1940 korkokuva oli evakuoinut uuden rajan Suomen puolelle, Kiteelle.

19. kesäkuuta 1942 tapahtui Ruskealan taistelun muistomerkin uusi paljastustilaisuus.

Jatkosodan jälkeen muistomerkin kohtalo on hämärän peitossa. Korkokuva oli evakuoinut jälleen ja nyt se on Joensuun Carelicum museossa.