Marssi on tehty ensimmäiselle itsenäistä Suomea varten kootulle sotilasosastolle – Saksassa koulutetulle jääkäripataljoonalle – ja esitettiin ensimmäisen kerran 28. marraskuuta 1917.

Alkuperäisen kolmannen säkeistön alku: ”Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta” muutettiin uutta ulkopoliittista tilannetta vastaaviksi muotoon: ”Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa, yks’ suuri on Suomen valta”.

Musiikki Jean Sibelius
Sanat Heikki Nurmio

Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meil' armoa ei kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.

Kertosäe (×2):
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.

Kun painuvi päät muun kansan, maan,
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa, vaan
yks' aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.

Kertosäe (×2):
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.

Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks' suuri on Suomen valta.
Sen aatetta ei väkivoimat saa
pois Pohjan taivaan alta.
Sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa,

Kertosäe (×2):
yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.