heninen.net
heninen.netРусский | English
vuodesta 1997Ajankohtaista    Tämä päivä historiassa

Krasnyi Bor 1937 - 1938

Krasnyi Bor

Kuvia
Video

Säilyneiden arkistotietojen mukaan vuosina 1937-1938 Petroskoin lähistöllä ammuttiin ja salaa haudattiin ainakin 3776 henkeä.

Yksi tällainen NKVD:n, sisäasiain kansankomissariaatin, vainouhrien joukkoteloitusten paikka löytyi Krasnyi Borista, joka sijaitsee Petroskoin - Voznesenjen autotien 19. kilometrin kohdalla (4 kilometriä Derevjannoje-kylästä Petroskoihin päin).

Tällä paikalla 9. päivästä elokuuta 15. päivään syyskuuta 1937 (Travinin teloituskomennuskunta) ja 26. päivästä syyskuuta 11. päivään lokakuuta 1938 (Goldbergin teloituskomennuskunta) teloitettiin 1196 henkeä, joiden joukossa oli 580 suomalaista, 432 karjalaista, 136 venäläistä ja 48 muiden kansallisuuksien edustajaa.

Derevjannoje-kylän asukkaat ovat aina tienneet jossain metsässä tapahtuneista teloituksista, mutta vasta 1997 kaksi kylän asukasta, isä ja poika Ivan ja Sergei Tshugunkovit, onnistuivat monta vuotta kestäneiden etsintöjen jälkeen löytämään metsästä joukkohautuumaille tyypillisiä maanvajoamia.

Lokakuussa 1997 Juri Dmitrijevin johdolla aloitettiin kaivaukset, joiden ansiosta selvisi, mitä paikalla oli tapahtunut. Löytyi tyhjiä vodkapulloja, mikä osoittaa että teloittajat ryyppäsivät teloituksen jälkeen tai ehkä myös sen aikana. Ruumiit oli pinottu hautoihin. Pääkalloissa oli tyypillinen kuulareikä, toisissa oli kaksikin.

Krasnyi Bor -niminen muistohautuumaa avattiin 31. lokakuuta 1998.

30. lokakuuta 2006 paljastettiin Juri Dmitrijevin veistämä muistomerkki. Laatoissa on Evankeliumista lainattu kirjoitus venäjäksi, karjalaksi, suomeksi ja vepsäksi: "Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen" (Matt 5:4). Muistomerkki on pystytetty tänne haudattujen uhrien sukulaisten lahjoittamilla varoilla.

Toinen kuuluisa 1930-luvun lopun poliittisten vainojen uhrien joukkohauta sijaitsee Karhumäen lähellä Sandarmoh -nimisessä metsikössä.

Kiitän Karjalan Tasavallan kulttuuriministeriön historian ja kulttuurin muistomerkkien suojelun ja käytön valtiollinen keskusta avusta ja tämän sivun aineiston keruusta.
© 1997–2016
Lähetä viesti Antti Hänniselle