Tulemajärvi 5 p. heinäk.

Rakas veljeni, isä, äiti ja siskot.

Terveiset täältä. Tämä on viimeinen kirjeeni, minut on tuomittu ammuttavaksi siitä syystä, kun ne sinne ryssän kirkkoon murtausivat, vaikka en minä siinä ollut. Kaikkeen sitä piti joutuakin; ja kuka tietää, kenen syy se oli.

Ei ihminen osaa ajatella onneaan, kun lähtee kotoisilta tanhuviltaan, isän ja äidin kiellosta huolimatta; mutta nyt on katuminen myöhäistä. Rukoilkaa puolestani Jumalaa, että pääsisin iankaikkiseen elämään. Voi, Herra Jumala, anna minun syntini anteeksi.

Terveiset kotia ja kaikille tuttaville; elkää kuolko suruun. Viimeiset terveiset Viktorilta. Hyvästi rakkaat isä, äiti, siskot ja veljet.

Liitto -sanomalehti, n:o 184
14. elokuuta 1919