9. toukokuuta 1919

Ulkoasiain kansankomissariaatin saaneen lukuisia raportteja Suomesta Venäjälle tunkeutuneiden venäläisten ja suomalaisten valkokaartilaisten rosvojoukkojen suorittamista ennenkuulumattomista petomaisuuksista, joukossa mainittiin luotettavien tietojen mukaan olevan myös säännöllisiä suomalaisia joukkoja. Aunuksen kihlakunnan viranomaiset ilmoittivat meille että Aunuksen lähiseudulla mainittujen rosvojoukkojen väliaikaisen miehityksen aikana ammuttiin pienimmänkin epäilyksen ja tyhjänpäiväisimpien ilmiantojen vuoksi ihmisiä, säästämättä enempää vanhuksia kuin lapsiakaan; Aunuksen sairaalassa ammuttiin 27 haavoittunutta puna-armeijalaista ja sairaita rauhanomaisia talonpoikia, heikkovoimaiset kannettiin paareilla teloituspaikkoihin. Äkkihyökkäyksessä rajapitäjiin pääsiäisjuhlan aikana oli ammuttu 200 henkeä. Mukana oli kokonaisia perhekuntia, lukien vaimoa ja lapsia. Vieraalle alueelle hyökkäykselle lisättiin vielä törkeämpi syyttömien siviilien tappaminen. Tyytymättä harjoittamaan julmia vainoja omien työläistensä keskuudessa oli Suomen porvarien hallitus siis levittänyt julmuuksiaan naapurikansan työläisten ja talonpoikien keskuuteen. Sen hallitus puolestaan oli useaan otteeseen vakuuttanut rauhaarakastavista pyrkimyksistään Suomen kansaan nähden ja hänen muuttumattomasta halustaan elää sen kanssaan hävittämättömässä ystävyydessä.

Neuvostohallitus mitä energisimmin protestoi säännöllisten suomalaisten joukkojen ja valkokaartilaisten rosvojoukkojen Venäjän rajan ylittämistä ja heidän Suomen hallituksen periksi antamisella tehtyä kauheita kidutuksia ja julmuuksia vastaan. Neuvostohallitus vaati heti lopettamaan tällaiset toimet, joita sen vakaumuksen mukaan paheksuivat yhtä syvästi myös Suomen työläiset ja talonpojat ja koko maailman työtätekevät joukot.

Ulkoasiain kansankomissariaatti
Tšitšerin