Ilmeen historia

Ilmee mainitaan vuodesta 1546 Ilmiie -nimellä.

Monta sataa vuotta Ilmee oli enemmän tai vähemmän kiinteästi osana Hiitolaa.

Ilmeen luterilainen kirkko vihittiin 12. maaliskuuta 1777. Sen rakennutti Ilmeen hovin omistaja Johan de Scott. Kirkko oli omistettu Neitsyt Marian äidille pyhälle Annalle.

Vuodesta 1897 Ilmee kuului Rautjärveen.

Vapaussodan sankarivainajien muistopatsaan paljastettiin kirkon vieressä juhannusviikolla 1921. Sen suunnitteli kuvanveistäjä ja hautausmaa-arkkitehti Ilmari Wirkkala.

Hovin kasvatuslaitos perustettiin Ilmeellä vuonna 1921 ja toimi 1921-1939 ja 1942-1944. Helmikuusta maaliskuun 1940 kasvatuslaitokseen sijoitettiin Tanskan Punaisen Ristin ambulanssisairaala, joka toimi kenttäsairaalana.

Vuonna 1940 Moskovan rauhassa osa Ilmeestä jäi Neuvostoliiton puolelle, mutta vuonna 1941 Suomi valtasi alueen takaisin. Vuonna 1944 Ilme jäi kuitenkin Neuvostoliitolle.

Neuvostoaikana Ilmeen Hovin kasvatuslaitoksen rakennuksissa sijaitsi Neuvostoliiton rajavartioasema.

Vapaussodan muistomerkki oli jalusta kaadettuna. Se paljastettiin uudistettuna 29. toukokuuta 1994.

Ilmeen kirkosta jäi jäljelle vain kellotorni. Vuonna 1997 se saatiin korjattua.