Kansallinen herääminen Pohjois-Aunuksessa

Ehdot, jolla repolaiset haluavat liittyä Suomeen

Toimikunta, johon ovat kuuluneet V.T.Mavro, M.Ivanow, M.Gerzin, P.Kornilow, F.Mihailow, A.T.Törhönen, F.P.Romanow, A.Bobrow, W.Feodorow ja P.T.Romanow, ehdotti elokuun 2 ja 3 p:nä pidetylle Repolan kunnallisneuvoston kokoukselle, että ehdoiksi, joilla repolaiset haluavat liittyä Suomeen, hyväksyttäisiin seuraavat:

Karjalaa hallitaan toistaiseksi Suomen lakien mukaan, mutta taloudellisessa suhteessa on Karjala itsenäinen.
Karjalan metsistä jätetään väestölle väkiluvun mukaan tarpeellinen määrä talouden hoitamista sekä omiin tarpeisiin myymistä varten.
Viljelyskelpoinen ja viljelysmaa jaetaan talonpoikain kesken siten, että jokainen talo saa tarpeellisen määrän. Koko maasta jää talonpojille sekä viljelys- että metsämaata yhteensä 35-40 pros.
Loppuosasta viljelyskelpaamatonta metsämaata jää kuntien yhteismetsäksi 40 pros. ja 60 pros. lankeaa Suomen valtion hyväksi yleisiin menoihin sekä sivistyksen ja valistuksen edistämiseksi Karjalassa. Kunnan yhteismetsien myymisestä saaduista varoista muodostetaan rahasto, jota käytetään kunnan yhteisiin tarpeisiin, kuten koulujen perustamiseen y.m.
Maiden jako olisi heti alotettava ja kaikki siitä johtuva loppusuoritus toimitettava nopeasti, enintään 5 vuoden kuluessa. Kaikenlainen maiden myynti tai lahjoittaminen kielletään kokonaan. Metsien myymiseen annetaan lupa ainoastaan edeltäpäin laaditun taloudellisen suunnitelman perusteella.
Suomen hallitusta pyydetään ryhtymään toimenpiteisiin, että nykyisiä teitä ensitilassa korjattaisiin ja uusia teitä ruvettaisiin rakentamaan sekä ryhdyttäisiin rakentamaan Suomen valtion varoilla rautatietä Lieksasta Repolan kautta Muurmannin radalle.
Paikkakunnan asukkaat vapautetaan suorittamasta asevelvollisuutta Suomen sotaväessä 30 vuoden kuluessa.
Kansanvalistustyö on järjestettävä siten, että opetus kouluissa tapahtuu kansankielellä, mutta jumalanpalvelus toistaiseksi toimitetaan joko kansan- tai venäjänkielellä. Samalla olisi toivottava, että Repolaan perustettaisiin kansankielinen oppikoulu.
Väestö olisi tyydytettävä elintarpeilla runsaammassa määrässä, noin 15 kg. kuukaudessa. Tämä johtuu siitä, että Karjalassa on vähän karjaa, jonka tuotteita voidaan elannoksi käyttää, ja oma sato riittää n. 2 kuukauden ajaksi. Kun tämän vuoden sato näyttää huonolta näissä hallanaroissa ja kuivuutta kärsivissä paikoissa, pyydetään, että Suomen hallitus toimittaisi Repolan kunnalle mahdollisimman pian 5,000 kg. siemenviljaa ja 5,000 kg. jauhoja.
Suomen hallitukselta olisi pyydettävä Repolan kunnalle tarpeellinen laina kunnan harkinnan mukaan käytettäväksi nykyisten olojen parantamiseksi. Kaikkein köyhimmille kunnan asukkaille olisi annettava suoranaista avustusta.
Valtiollisten mielipiteiden vuoksi ei saa ketään rangaista, ellei joku muuten ole suoranaisesti rikollinen.
Suomen hallitusta pyydetään ryhtymään toimenpiteisiin sikäläisten sotavankien vapauttamiseksi Saksasta ja Itävalta-Unkarista.
Suomen hallitusta pyydetään ryhtymään semmoisiin toimenpiteisiin että repolaiset saisivat takaisin ne heille kuuluvat ja kuvernementin pääkaupungissa säilytetyt varat, jotka Venäjän nykyinen bolshevikkihallitus on takavarikoinut ja että sikäläisten omistamista Venäjän valtion obligatsiooneista maksettaisiin täysi arvo.

Toimikunnan ehdotuksen kunnallisneuvosto hyväksyikin.

Suuri neuvostokokous Repolassa

Elokuun 2 ja 3 p:nä oli Repolan kirkolla suuri neuvostokokous koolla, harkitsemassa Suomeen-liittymiskysymystä. Edustajia oli läsnä kaikkiaan 95, seuraavista kylistä: Repola, Kolvasjärvi, Koroppi, Tuulivaara, Omelia, Haukisaari, Tsholkka, Kiimavaara, Suulansaari, Saarenpää, Pläkkä, Roukkula, Virta, Pienikkä ja Muujärvi.

Ensimmäisenä kokouspäivänä johti puhetta Repolan kunnanneuvoston varapuheenjohtaja A.Lasarew ja sihteerinä toimi J.Netshäinen. Kokouksen kulkua valvomaan oli Poventsasta lähetetty miliisiylipäällikkö, bolshevikki Jegorow.

Sihteerin kysyttyä miliisipäälliköltä, vieläkö on voimassa bolshevikkihallituksen antama laki kokoontumisvapaudesta, sananvapaudesta ja julistus kansojen itsemääräämisoikeudesta, sekä saatua siihen myöntävän vastauksen, alkoi varsinainen kokous, kun sitä ennen vielä oli todettu kokouksen laillisuus ja äänivaltaisuus.

Kokoukseen olivat Suomesta erikoisesti kutsuttuina saapuneet vänrikki W.Sario ja maisteri Lauri Hannikainen, sekä heidän mukanaan asianharrastajina tarkastajat Hj.Basilier ja A.Sadownikow sekä agronoomi Hagman ja opettaja A.Ryynänen. Näistä ensiksi mainitun lyhyesti selitettyä Karjalan ja Suomen yhtymiskysymystä, maisteri Hannikainen laajassa lausunnossaan selosti käsitystään suomalaisten suhtautumisesta itäkarjalaisiin ja otaksumiaan Suomen todennäköisistä toimenpiteistä Karjalassa, siinä tapauksessa, että Itä-Karjala ja Suomi yhdistyisivät yhdeksi valtakunnaksi. Tarkastaja Sadownikowin ja lukuisien kansanmiesten vielä puhuttua asiasta, alkoi, aluksi epävarmalta näyttänyt kokouksen mielipide huomattavasti kallistua Suomeen liittymisen kannalle, huolimatta myrskyisistä väittelyistä ja yhteentörmäyksistä läsnä olleiden bolshevikkien ja venäläismielisten kanssa.

Toisena kokouspäivänä valittiin puheenjohtajaksi Nikolai Kyöttinen ja sihteerin apulaiseksi tarkastaja Sadownikow. Syntyi laaja 15 1/2, tuntia kestävä keskustelu niistä ehdoista ja toivomuksista, joita Repolan kansan olisi esitettävä Suomen hallitukselle, Suomeen-liittymisasian yhteydessä. Keskustelun kuluessa kävi täysin ilmi kansan erittäin vakava suhtautuminen asiaan, jonka se nyt todella tunsi koko tulevaisuutensa tärkeimmäksi.

Ennen kokouksen alkua oli bolshevikkien miliisipäällikkö apureineen katsonut viisaimmaksi poistua kokouksesta ja pian sen jälkeen koko kylästä, vänrikki Sarion ankaran puhevuoron johdosta ja kansan jyrkästi bolshevikkivastaisen uhkaavan mielentilan vuoksi. Samoin hävisi paikkakunnalta myös kokoukseen saapunut englantilaisyllyttäjä.

Toisena kokouspäivänä käytettiin noin 100 puheenvuoroa. Päätökseksi tuli yksimielisesti Suomeen-liittyminen, jota päätöstä Suomen hallitukselle esittämään valittiin nelimiehinen lähetystö.

Virallisen kokouksen loputtua muodostui yhdessäolo kaikille läsnäolijoille unohtumattomaksi juhlahetkeksi, jonka vertaista ei koskaan ennen liene Aunuksessa vietetty. Puhe seurasi puhetta, eläköön-huuto eläköön-huutoa, laulu laulua. Valtava juhlahetki loppui erään Suomeen-liittymis aatteen entisen kiivaimman vastustajan kohottamaan eläköön-huutoon: ”Eläköön Suomi, niin elää myös Karjala!”

Lentieralaiset haluavat tulla mukaan

Kun Repolan kokouksen päätöksestä oli saapunut tieto Lentieraan, tehtiin siellä myös voimakas Suomeen-littymispäätös, jota Suomen hallitukselle esittämään valittiin kolmimiehinen lähetystö.

Uusi kokous Repolassa

Elokuun 31 ja syyskuun 1 p:nä pidettiin Repolassa kokous Suomeen liittymisen johdosta. Tilaisuuteen oli saapunut hra Valde Sario, joka on toistaiseksi asettunut asumaan Pohjois-Aunukseen. Repolan miehiä oli koossa enempi kuin milloinkaan missään kokouksessa ennen Repolassa. Niitä oli kaikista kylistä, muutamista aina 40 henkeä. Jyrisevin hyvähuudoin kannatettiin Suomeen liittymistä. Klo 5,28 ip. lauantaina kohotettiin Suomen lippu Repolan kunnantuvan katolle ja päätettiin, että klo 12 yöllä syyskuun 1 p:ää vasten liitytään Suomeen ja Venäjän raja siirretään Repolan itäpuolelle.

Syysk. 1 p:nä järjestettiin kunnallisia oloja Suomen olojen mukaisiksi.

Karjalaisten Sanomat -sanomalehti N:o 13-18, 1918