heninen.net
heninen.netРусский | English
vuodesta 1997Ajankohtaista    Tämä päivä historiassa

Sovittelumenettelystä Suomen ja Neuvostoliiton kesken tehty sopimus

Suomen ja Sosialistisen Neuvostotasavaltain Liiton kesken hyökkäämättömyydestä ja riitojen rauhanomaisesta ratkaisusta 21 päivänä tammikuuta 1932 tehdyn sopimuksen 5 artiklan määräysten mukaisesti ovat
Suomen Tasavallan Presidentti ja
Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Toimeenpaneva Keskuskomitea
päättäneet tehdä sovittelumenettelysopimuksen ja sitä varten valtuutetuikseen määränneet,
Suomen Tasavallan Presidentti:
Ulkoasiainministerin, vapaaherra A. S. Yrjö-Koskisen, sekä
Sosialistisen Neuvostotasavaltain Liiton Toimeenpaneva Keskuskomitea:
Erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin Jean Maiskyn,
jotka, vaihdettuaan hyvään ja asianmukaiseen muotoon laadituiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla.

Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat molemmin puolin, tämän sopimuksen määräysten mukaisesti, sovinnollisen järjestelyn aikaansaamiseksi alistamaan sovittelulautakunnan käsiteltäväksi kaikki välillään ehkä syntyvät riidat, olkootpa ne mitä laatua tahansa, jotka johtuvat Suomen ja Sosialistisen Neuvostotasavaltain Liiton kesken hyökkäämättömyydestä ja riitojen rauhanomaisesta ratkaisusta solmitun sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sattuneista tapauksista ja joita ei ole kohtuullisessa ajassa saatu diplomaattista tietä selvitetyiksi. Tämä velvoitus koskee nimenomaan myös ehkä syntyviä erimielisyyksiä korkeiden sopimuspuolten kesken tehtyjen tai tehtävien sopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta.

2 artikla.

Ensimmäisessä artiklassa mainittuun sovittelulautakuntaan kuuluu neljä jäsentä, joista kumpikin korkea sopimuspuoli nimittää kaksi omaa kansalaistaan kutakin lautakunnan istuntokautta varten.

Kumpikin korkea sopimuspuoli on oikeutettu käyttämään apuna määräämiänsä asiantuntijoita, joilla lautakunnan istunnoissa on neuvoa antava puheoikeus. Kumpikin korkeista sopimuspuolista voi myös lautakunnan molempien puolten yhteisestä sopimuksesta kuulla lautakunnan edessä henkilöitä, joiden todistuksia pitävät tarpeellisina.

Puheenjohtajan tointa kussakin kokouksessa hoitaa sen maan kansalaisiin kuuluva lautakunnan jäsen, jonka alueella lautakunta istuu.

3 artikla.

Sovittelulautakunnan tehtävänä on selvittää sen käsiteltäviksi alistetut riitakysymykset, koota kaikki sitä varten tarvittava tietoaineisto ja laatia ne ehdotukset riita-asiain ratkaisemiseksi, jotka se katsoo kohtuullisiksi ja joiden perusteella se suosittelee korkeita sopimuspuolia sopimaan asiat diplomaattista tietä.

Jos sovittelulautakunta ei yhden istuntokautensa kuluessa saa laadituksi yhteistä ehdotusta jostakin sen käsiteltävänä olevasta asiasta, eivätkä korkeat sopimuspuolet sitten kohtuullisessa ajassa pääse yksimielisiksi asian ratkaisusta, pidetään sovittuna, että riita voidaan jommankumman korkean sopimuspuolen pyynnöstä alistaa uudelleen sovittelumenettelyyn.

4 artikla.

Sovittelulautakunta kokoontuu toisen korkean sopimuspuolen toiselle diplomaattista tietä esittämästä pyynnöstä, korkeiden sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta määrättävänä aikana.

Lautakunnan on kokoonnuttava viimeistään kuukauden kuluessa yllä mainitun pyynnön saamisesta.

Lautakunnan kokouksia ei ylipäänsä ole pidettävä useammin kuin kerran vuodessa, paitsi kiireellisissä tapauksissa. Tällöin on kiireellistä istuntoa ehdottaneen hallituksen ilmoitettava toiselle hallitukselle ne seikat, jotka pyynnön aiheuttavat.

Istuntokausi ei tavallisissa oloissa saa kestää kahta viikkoa kauempaa, elleivät korkeat sopimuspuolet yhteisestä sopimuksesta toisin päätä.

Lautakunnan kokoukset pidetään vuorotellen Helsingissä ja Moskovassa. Ensimmäinen kokous on oleva Moskovassa.

5 artikla.

Viimeistään kaksi viikkoa ennen sovittelulautakunnan kokoontumista kumpikin korkea sopimuspuoli toimittaa toiselle diplomaattista tietä luettelon niistä kysymyksistä, jotka se haluaa alistaa lautakunnan käsiteltäviksi tässä kokouksessa.

6 artikla.

Elleivät korkeat sopimuspuolet yhteisestä sopimuksesta toisin päätä, määrää sovittelulautakunta itse käsittelytapansa.

7 artikla.

Sovittelulautakunta on päätösvoipa vain kaikkien sen jäsenten ollessa asianmukaisesti kutsuttuina saapuvilla.

Jos joku jäsen on estyneenä ottamasta osaa lautakunnan töihin, on korkean asianomaisen sopimuspuolen nimitettävä hänelle sijainen viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kuin este on todettu.

Päätöksen tekemiseksi vaaditaan lautakunnan kaikkien jäsenten yksimielisyys.

8 artikla.

Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat helpottamaan sovittelulautakunnan tehtäväin täyttämistä ja nimenomaan antamaan sille niin laajalti kuin suinkin kaikki tarpeelliset tiedot ja asiakirjat.

9 artikla.

Sovittelulautakunnan on laadittava käsiteltävikseen alistetuista riita-asioista mietintö. Tämä mietintö on annettava ennen sen istuntokauden päättymistä, jonka kestäessä riita-asiat ovat olleet tutkittavina, elleivät korkeat sopimuspuolet yhteisestä sopimuksesta päätä pitentää tätä määräaikaa.

Mietinnössä tulee olla ehdotus jokaisen lautakunnan käsiteltäväksi alistetun riita-asian ratkaisuksi, jos kaikki lautakunnan jäsenet ovat hyväksyneet tämän ehdotuksen.

Siinä tapauksessa, että lautakunta ei voi sopia yhteisestä ehdotuksesta, on mietintöön otettava lautakunnan kummankin puolen ehdotukset.

10 artikla.

Sovittelulautakunnan mietinnön allekirjoittavat lautakunnan kaikki jäsenet. Se on viipymättä saatettava molempien korkeiden sopimuspuolten tietoon.

11 artikla.

Molemmat korkeat sopimuspuolet sitoutuvat ilmoittamaan toisilleen kohtuullisessa, ei kuitenkaan kolmea kuukautta pitemmässä ajassa, hyväksyvätkö he lautakunnan yhteiset, sen mietintöön sisältyvät ehdotukset.

12 artikla.

Mietintöä ei saa osittain eikä kokonaan saattaa julkisuuteen muuten kuin molempien korkeiden sopimuspuolten suostumuksella.

13 artikla.

Korvauksen suorittaminen autakunnan jäsenille sekä asiantuntijoille ja muille kummankin korkean sopimuspuolen käyttämille henkilöille on asianomaisen sopimuspuolen asiana.

Kaikista muista sovittelulautakunnan aiheuttamista kuluista kumpikin sopimuspuoli suorittaa puolet.

14 artikla.

Sovittelumenettelyn kestäessä sopimuspuolet sitoutuvat molemmin puolin pidättäytymään kaikista heistä riippuvista toimenpiteistä, jotka saattaisivat haitallisesti vaikuttaa sovittelulautakunnan sen käsiteltäviksi alistetuissa kysymyksissä tekemiin ehdotuksiin.

15 artikla.

Tämä sopimus kuuluu oleellisena osana Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken 21 päivänä tammikuuta 1932 hyökkäämättömyydestä ja riitojen rauhanomaisesta ratkaisusta tehtyyn sopimukseen, ja se on katsottava ratifioiduksi edel ä mainitun sopimuksen tullessa ratifioiduksi.

Tämä sopimus tulee voimaan yhtä aikaa kuin sanottu hyökkäämättömyyssopimus ja pysyy voimassa yhtä kauan kuin se.

16 artikla.

Tämä sopimus on tehty ranskan kielellä kahtena kappaleena Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1932.

Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja kiinnittäneet siihen sinettinsä.


A.S.Yrjö-Koskinen
J.Maisky

© 1997–2016
Lähetä viesti Antti Hänniselle