Suomen hallituksen Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaari V.Molotoville 27 päivänä marraskuuta 1939 osoittama nootti

Herra Kansankomissaari,

Kirjelmäänne tk. 26 p:ltä on minulla kunnia hallitukseni puolesta vastata seuraavaa:

Väittämänne rajaloukkauksen johdosta Suomen hallitus on kiireellisesti pannut toimeen tutkimuksen. Siinä on todettu, että Suomen puolelta ei ole suoritettu kirjelmässänne mainittua tykinlaukausten ampumista. Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että Neuvostoliiton puolella rajaa on mainitsemallanne Mainilan seudulla suoritettu 26.11. klo 15.45-16.05 Neuvostoliiton aikaa ampumista. Suomen puolelta on voitu nähdä räjähdyspaikka, Mainilan kylä-aukea, joka sijaitsee vain n. 800 m rajasta aukean pellon takana. Äänien perustalla, jotka ovat aiheutuneet kuulluista 7 laukauksesta, on voitu todeta, että ase tai aseet, joilla ammunta on suoritettu, ovat sijainneet noin 1½-2 km kaakkoon räjähdyspaikasta. Havainnot laukauksista oli merkitty asianomaisen rajavartioston päiväkirjaan heti tapahtuman sattuessa.

Näin ollen on kysymyksessä mahdollisesti harjoituksien suorittamisen johdosta Neuvostoliiton puolella tapahtunut onnettomuus, joka ilmoituksenne mukaan valitettavasti on vaatinut ihmisuhreja. Tehtäväni on senvuoksi torjua esittämänne vastalause ja todeta, että Suomen puolelta ei ole suoritettu väittämäänne vihamielistä tekoa Neuvostoliittoa vastaan.

Viittasitte kirjelmässänne myös esittämiinne lausuntoihin herroille Paasikivi ja Tanner, heidän ollessaan Moskovassa, siitä vaarasta, minkä vakinaisten joukkojen keskittäminen rajan välittömään läheisyyteen Leningradin luona aiheuttaisi. Tämän johdosta haluan huomauttaa, että Suomen puolella on rajan välittömään läheisyyteen sijoitettu pääasiassa vain rajavartiojoukkoja; sensijaan ei sinne ole sijoitettu esim, sellaista tykistöä, jonka ampumiskantavuus ulottuisi rajan toiselle puolelle. Joskaan siis ei ole mitään konkreettista aihetta joukkojen siirtämiseen ehdottamallanne tavalla rajalinjalta, on hallitukseni kuitenkin valmis neuvottelemaan asiaa koskevasta Neuvostoliiton hallituksen ehdotuksesta siinä mielessä, että molemmin puolin siirrettäisiin joukot määrätyn matkan päähän rajasta.

Totean tyydytyksellä ilmoituksenne, että Neuvostoliiton hallituksen tarkoituksena ei ollut paisuttaa sen rajatapahtuman merkitystä, jonka se kirjelmänne mukaisesti silloin otaksui tapahtuneen. Olen iloinen, että olen voinut heti seuraavana päivänä esityksenne saamisesta poistaa syntyneen väärinkäsityksen.

Jotta asiassa ei missään tapauksessa jäisi jäljelle minkäänlaista epäselvyyttä, ehdottaa hallitukseni, että molempien maiden Karjalan kannaksen raja-asiamiehet saisivat tehtäväkseen yhteisesti tutkia kysymyksessä olevan tapauksen sen mukaisesti kuin 24. 9. 1928 solmittu, raja-asiamiehiä koskeva sopimus edellyttää.

Ottakaa vastaan, herra Kansankomissaari, täydellinen kunnioitukseni osoitus.

Suomen Moskovan lähettiläs
A.S.Yrjö-Koskinen

Marraskuun 27 päivänä 1939