Sopimus koskeva suomalaisten kauppa- ja tavara-alusten kulkua Nevalla Laatokan ja Suomenlahden välilläSuomen Tasavallan Hallitus ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan Hallitus ovat, haluten määrätä ne lähemmät ehdot, joilla» Tartossa 14 päivänä lokakuuta 1920 allekirjoitetun molempien maiden välisen rauhansopimuksen 17 artiklan määräykset suomalaisille kauppa- ja tavara-aluksille myönnetystä oikeudesta esteettömästi kulkea Nevalla Laatokan ja Suomenlahden välillä ovat toteutettavat, päättäneet tehdä mainitun artiklan määräysten täydentämiseksi ja kehittämiseksi tämän sopimuksen sekä sitä varten valtuuttaneet: Suomen Tasavallan Hallitus: Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan Hallitus: jotka, esitettyään toisilleen oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasti: 1 artikla. Suomalaiset kauppa- ja tavara-alukset ovat, niin hyvin lastattuina kuin myös ilman lastia, oikeutetut esteettömästi kulkemaan Nevalla Laatokasta Suomenlahteen ja päinvastoin samoilla ehdoilla kuin venäläiset alukset, noudattamalla tässä sopimuksessa olevia määräyksiä. 2 artikla. Edellisessä artiklassa mainitut suomalaiset alukset eivät saa kuljettaa sotatavaraa eivätkä sotilasomaisuutta, eivätkä myöskään esineitä, joiden tuonti Venäjän Sosialistiseen Federatiiviseen Neuvostotasavaltaan on ehdottomasti kielletty sen johdosta, että ne ovat yleiselle turvallisuudelle tai terveydelle vaarallisia. 3 artikla. Suomalaiset alukset ovat velvolliset Nevalla kulkiessaan noudattamaan sellaisia venäläisten alusten suhteen annettuja määräyksiä ja säännöksiä, jotka tarkoittavat laivakulun järjestelyä, yleisen turvallisuuden ylläpitämistä ja tullivalvontaa. 4 artikla. Suomalaiset alukset saavat purkausta, lastausta tai uudestaanlastausta varten mennä Pietarin satamaan; myrskyn tai merionnettomuuden sattuessa saavat mainitut alukset poiketa myös muihin suojattuihin satamapaikkoihin ja suorittaa siellä tarpeelliset korjaustyöt. Kaikissa tässä artiklassa mainituissa tapauksissa on suomalaisilla aluksilla oikeus käyttää kaikenlaisia satamalaitoksia. 5 artikla. Venäjän hallitus ei tule ryhtymään toimenpiteisiin, jotka ovat omiansa estämään tai vaikeuttamaan alusten kauttakulkua ja kauttakuljetusta Nevalla. Venäjällä on kuitenkin oikeus tehdä väliaikaisia poikkeuksia: 1. jos Venäjä tai Suomi on sotatilassa jonkun kolmannen valtion kanssa; 2. jos Pietarin piirialuetta tai Pohjoista aluetta uhkaa joku sotilaallinen vaara; 3. sotakieltotavaroihin nähden; 4. ihmisten ja eläinten suojelemiseksi tarttuvilta taudeilta; ja 5. liikenteen järjestämiseksi Nevan kuljetuskyvyn mukaiseksi. 6 artikla. Tässä sopimuksessa mainituille suomalaisille aluksille ei saa Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan alueella panna mitään tulo- ja omaisuusveroja, eikä muita tai korkeampia maksuja ja rasituksia, olkoot ne minkä laatuisia tai nimisiä tahansa, kuin mitä vastaavassa liikenteessä kannetaan yksityisiltä venäläisiltä aluksilta. Kauttakulkutavarasta ei saa kantaa tullia eikä muita maksuja eikä missään muodossa myöskään erityisiä kauttakulkumaksuja. Tämän artiklan määräyksiä on noudatettava siinäkin tapauksessa, että kauttakulkutavara Venäjällä puretaan ja sittemmin samalla tai toisella aluksella kuljetetaan edelleen Suomeen tai kolmanteen maahan. Kauttakulku- tai vapaavarastoon tai muuhun sentapaiseen säilöön pannuista tavaroista saa tällöin kuitenkin kantaa säädetyt säilytysmaksut. Merionnettomuuden sattuessa ei suomalaisesta aluksesta pelastetuista tavaroista kanneta tulli- tai muita maksuja, elleivät tavarat jää Venäjälle käytettäviksi. 7 artikla. Suomalaisten kauppa- ja tavara-alusten on kulkiessaan noudatettava seuraavia määräyksiä: 1. Kulkiessaan Suomenlahdesta Laatokkaan on alusten poikettava Kronstadtiin ja päinvastaiseen suuntaan kulkiessaan Pähkinälinnaan. 2. Alusten tulee olla varustettuina suomalaisten viranomaisten antamilla asiakirjoilla, jotka oikeuttavat ne kulkemaan Nevalla; näissä asiakirjoissa on todettava, että alus on kansallisuudeltaan suomalainen, sekä mainittava a) aluksen nimi ja kotipaikka, b) sen henkilön nimi, joka vastaa aluksesta, c) tarkasti lastin laatu ja määrä sekä d) aluksen miehistö. Sitäpaitsi on esitettävä asianomaisten Suomen viranomaisten kutakin purjehduskautta varten antama todistus siitä, missä kunnossa alus on. 3. Jokaisella aluksella (tai Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan asianomaisten viranomaisten harkinnan mukaan jokaisella alusryhmällä) sen kulkiessa venäläisillä vesillä saa olla tullilaitoksen ja rajavartioston edustaja. Muistutus: Mainituista tullimuodollisuuksista aiheutuvat menot on tavaranlähettäjän korvattava Venäjän valtiovarastolle kauttakulkutavarain tullivalvontaa koskevan Venäjän Sosialistisessa Federatiivisessa Neuvostotasavallassa voimassa olevan yleisen lainsäädännön määräysten nojalla. 4. Tämän artiklan 3 kohdassa mainituilla henkilöillä on oikeus, aluksen saavuttua venäläisille vesille, tarkastaa alus ja lasti, saadakseen varmuuden siitä, ettei 2 artiklassa mainittua tavaraa ja omaisuutta löydy aluksessa. 5. Kun alus saapuu Kronstadtiin, kulkeakseen Suomenlahdesta Laatokkaan, tai tulee Pähkinälinnaan matkalla Laatokasta Suomenlahteen, varustavat tämän artiklan 3 kohdassa mainitut venäläiset viranomaiset sen lastiruumat sineteillä tai lyijykkeillä. Aluksen saapuessa Pähkinälinnaan tai Kronstadtiin tarkastavat mainitut viranomaiset sinetit tai lyijykkeet sekä poistavat ne. Jos suomalaiset alukset poikkeavat toisiin satamapaikkoihin purkausta tai uudestaanlastausta varten, poistaa tullilaitoksen edustaja sinetit tai lyijykkeet, josta laaditaan erityinen asiakirja, jonka jäljennös jätetään laivan kapteenille. Jos tämän jälkeen toimitetaan lastaus, niin tämän artiklan 3 kohdassa mainitut venäläiset viranomaiset sen jälkeen varustavat aluksen lastiruumat sineteillä tai lyijykkeillä; Pähkinälinnassa tai Kronstadtissa tullilaitoksen edustajat sitten poistavat nämä sinetit tai lyijykkeet. Jos havaitaan, että edellämainittuja sinettejä tai lyijykkeitä on vioitettu tai että ne ovat hävinneet, on asianomaisilla venäläisillä viranomaisilla oikeus tarkastaa aluksen sisällys todetakseen, että aluksen lasti vastaa laivakirjoihin merkittyä. Muistutus: Puutavaraa, halkoja, puumassaa, selluloosaa, ja paperia rullissa saadaan kuljettaa ilman että varustetaan sineteillä tai lyijykkeillä, ehdolla kuitenkin, että jokaisessa eri tapauksessa hankitaan siihen venäläisten tulliviranomaisten asianomainen lupa. 6. Nevalla kulkevien suomalaisten alusten tulee mahdollisuuden mukaan kokoontua ryhmiin Kronstadtissa tai Pähkinälinnassa ja kulkea laivueina Nevalla asianomaisten venäläisten viranomaisten määräämänä vuorokauden aikana. 7. Tässä artiklassa mainitut tulli- ja muut muodollisuudet eivät kuitenkaan saa viivyttää tai keskeyttää suomalaisten alusten kulkua Nevalla. 8. Alusten miehistö on merkittävä säädetyssä järjestyksessä merimiesluetteloon, mikä vapauttaa sen esittämästä viseerattua ulkomaanpassia. Siitä, mitä on noudatettava alusten miehistöön kuuluvien henkilöiden maihin astumiseen nähden, määrätään Venäjän Sosialistisessa Federatiivisessa Neuvostotasavallassa voimassa olevissa säännöksissä. Muistutus: Tämä määräys ei koske niitä tapauksia, jolloin maihin astuminen laivan välittömässä läheisyydessä tapahtuu onnettomuuden tai myrskyn johdosta. 8 artikla. Jos suomalainen alus ajautuu karille tai joutuu haaksirikkoon Nevalla, nauttii alus ja lasti samoja etuja ja vapautuksia, kuin mitä venäläisille aluksille samanlaisissa olosuhteissa on myönnetty. 9 artikla. Jos suomalainen alus uppoaa Venäjän vesillä tai jos venäläisiä satama- tai muita laitteita sen syystä vahingoitetaan, on väylän puhdistuksesta ja laitteiden entiselleen saattamisesta aiheutuneet kustannukset korvattava samojen määräysten mukaan, jotka yksityisiin venäläisiin aluksiin nähden vastaavissa tapauksissa ovat voimassa, ja on asianomaisilla venäläisillä viranomaisille tällöin valta pidättää alus ja sen lasti vakuutena korvauksen suorittamisesta, jollei korvausvelvollinen siitä aseta muuta sanottujen viranomaisten päteväksi hyväksymää vakuutta. Jollei alus ja sen lasti riitä mainitun vahingon korvaamiseen, sitoutuu Suomen hallitus korvaamaan Venäjän hallitukselle puuttuvan osan kustannuksista. Vahingon suuruuden arvioimisen suorittaa komitea, joka toimii Pietarissa ja johon kuuluu kolme jäsentä. Komiteaan valitsee kumpikin hallitus tai se viranomainen, jolle hallitus on tämän tehtävän uskonut, joka vuodeksi jäsenen sekä Venäjän hallitus sen lisäksi puheenjohtajan. Komitean päätökset tehdään äänten enemmistöllä ja ovat lopulliset. 10 artikla. Venäjän hallitus tulee ilmoittamaan Suomen hallitukselle mahdollisuuden mukaan hyvissä ajoin kaikista niistä asetuksista ja määräyksistä, jotka koskevat laivakulkua Nevalla, tullimuodollisuuksia ja muita seikkoja. 11 artikla. Tämän sopimuksen määräyksiä, jotka johtuvat Suomen erikoisesta maantieteellisestä asemasta ja sen välittömästä läheisyydestä Venäjään, ei voida ulottaa suosituimmuusperiaatteen perusteella kolmannen valtion aluksiin lukuunottamatta Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan kanssa liitossa olevia neuvostotasavaltoja. 12 artikla. Tätä sopimusta tulkittaessa tai sovellutettaessa syntyvät erimielisyydet ratkaistaan diplomaattisessa järjestyksessä. 13 artikla. Tätä sopimusta on ratifioitava ja tulee ratifioimisasiakirjain vaihdon tapahtua Moskovassa niin pian kuin mahdollista. 14 artikla. Tämä sopimus astuu voimaan heti kun ratifioimisasiakirjat ovat asianmukaisessa järjestyksessä vaihdetut ja pysyy voimassa yhdeksän kuukautta siitä päivästä lukien, jolloin toinen sopimuspuoli ilmoittaa toiselle irtisanovansa sopimuksen. 15 artikla. Tämä sopimus on laadittu kahtena suomen-, ruotsin- ja venäjänkielisenä kappaleena, ja ovat kaikki tekstit yhtä todistusvoimaisia. Vakuudeksi ovat molempien sopimuspuolten valtuutetut tämän sopimuksen allekirjoittaneet ja sen sineteillään varmentaneet. Moskovassa, 5 päivänä kesäkuuta 1923. A.Ahosen S.M.Frankfurtin Suomalaisten alusten kauttakulkua Nevalla koskevan sopimuksen allekirjoittamistilaisuudessa tehdyt pöytäkirjamerkinnätSuomen ja Venäjän hallitusten valtuutettujen yleisessä istunnossa 5 päivänä kesäkuuta 1923 tehtiin pöytäkirjaan seuraavat merkinnät: 1. Molempien hallitusten valtuutetut ovat sopineet siitä, että 4 artiklan mukaan suomalaiset alukset ovat oikeutetut tulemaan Pietarin satamaan Nevan kautta kulkevan kauttakulkutavaran purkausta tai lastausta varten. Suomalaisten alusten sallitaan siis kulkea Laatokalta Pietarin satamaan ja päinvastoin, kuin myöskin Suomenlahdelta Pietarin satamaan ja päinvastoin. 2. Sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan suhteen venäläiset valtuutetut ilmoittivat, että Pietarin piirialueeseen ja Pohjoiseen alueeseen kuuluvat seuraavatläänit ja alueyksiköt: Pietarin, Novgorodin, Pskovin ja Tsherepovetsin läänit, Karjalan Työkommuuni, Komin (Muurmannin) alue ja Arkangelin lääni. 3. Sopimuksen 7 artiklan selitykseksi sopimuspuolten valtuutetut sopivat siitä: 1) että artiklan 8 kohdassa mainittuun suomalaisten alusten miehistöön ei saa kuulua sellaisia venäläissyntyisiä henki1öitä, jotka Kansankomissaarienneuvoston dekreetin mukaan joulukuun 20 p:ltä 1921 ovat menettäneet Venäjän kansalaisuuden, eikä myöskään henkilöitä, jotka ovat ottaneet osaa aktiivisiin toimiin Venäjän Sosialistista Federatiivista Neuvostotasavaltaa vastaan ja joita ei ole edesvastuusta vapautettu eri sopimusten tai hallituksen antamien päätösten nojalla. 2) ettei kenelläkään suomalaisella aluksella olevista henkilöistä saa olla ampuma-asetta, ampumavaroja, valokuvaus eikä kinematografikonetta. Aluksen kulkiessa Nevalla voidaan näitä esineitä pitää ainoastaan venäläisten rajaviranomaisten sinetöimässä paikassa. Muistutus: Määräys aseista ei koske henkilöitä, jotka voivat esittää venäläisten viranomaisten yleisessä järjestyksessä antaman lupatodistuksen, joka oikeuttaa pitämään ja kantamaan asetta. 3) että suomalaiset alukset. joissa on radiolennätin- ja radiopuhelin- vastaanotto- tai lähetysasemat, sitoutuvat olemaan niitä käyttämättä Suomenlandessa olevan Tolbukinin majakan meridianin ja Laatokassa olevan Osinovetskin majakan parallellin välisillä venäläisillä vesillä. Tämän johdosta on venäläisen rajavartioston virkailijoilla oikeus sinetöidä vastaava huone aluksessa tai eristää antennin johto ja puistaa sen päät tarpeellisen kauaksi johtopaikasta varustaen ne lyijykkeillä tai sinetöiden ne kiinni johonkin laivan metalliosaan. |