Sopimus Suomen Tasavallan ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan välillä kummankin sopimusvaltion kansalaisten palauttamisesta kotimaahansa

Suomen Tasavallan hallitus ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen, Neuvostotasavallan hallitus, haluten saada Tartossa lokakuun 14 päivänä 1920 allekirjoitetun rauhansopimuksen 35 artiklassa mainittujen Suomen ja Venäjän kansalaisten kotimaahansa palauttamisen niin pian kuin mahdollista loppuun saatetuksi, ovat päättäneet tehdä allaolevan sopimuksen siitä, millä ehdoilla ja missä järjestyksessä palauttaminen on tapahtuva, sekä antaneet sen laatimisen ja allekirjoittamisen Suomalais-venäläisen Keskussekakomitean toimeksi, ja siihen valtuuttaneet

Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan Hallitus:

S.M.Frankfurtin, A.M.Smirnovin, A.P.Selenoin, A.M.lgnatjevin, N.P.Koltshanovskin;

Suomen Tasavallan hallitus:

A.Ahosen, A.E.Hynnisen, A.E.Alfthanin, V.Huplin, Y.W.Puhakan,

jotka, esitettyään toisilleen oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasti:

1 artikla

Sopimusvaltiot sitoutuvat niinpian kuin mahdollista loppuunsaattamaan jo alkaneen Suomessa oleskelevien Venäjän kansalaisten ja Venäjällä oleskelevien Suomen kansalaisten evakuoimisen.

2 artikla

Tämä sopimus koskee paitsi molempien sopimusvaltioiden kansalaisia yleensä, niitä Venäjällä olevia Suomen kansalaisia ja Suomessa olevia Venäjän kansalaisia (myöskin sotavankeja), jotka ovat tuomitut, syytetyt taikka vangitut ennen rauhansopimuksen voimaanastumista tekemistään rauhansopimuksen 35 artiklan 3 ja 4 kohdissa mainittua laatua olevista valtiollisista rikoksista taikka ovat vangitut muista näissä kohdissa mainituista syistä.

Niinikään koskee tämä sopimus kaikkia niitä sopimusvaltioiden kansalaisia, jotka ovat toisessa sopimusvaltiossa saatetut syytteeseen taikka tuomitut yleisistä rikoksista, jotka eivät ole törkeää laatua.

Tässä artiklassa mainituiksi valtiollisiksi rikoksiksi, jotka eivät estä evakuointia, katsotaan myöskin ne yleistä laatua olevat rikokset, jotka ovat olleet keinona valtiollisen rikoksen toteuttamiseksi ja joiden tekijät rauhansopimuksen mukaan voidaan evakuoida.

3 artikla

Venäjän kansalaisiksi katsotaan ainoastaan ne Suomessa oleskelevat henkilöt, jotka esittämällä venäläisen koti- tai ulkomaanpassin, papintodistuksen, otteen säätykirjasta, asevelvollisuutta koskevan asiakirjan, ansioluettelon, opintotodistuksen y.m. voivat todistaa entisen Venäjän kansalaisuutensa ja jotka samalla voivat esittää myöskin Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan asianomaisen elimen todistuksen heidän tunnustamisestaan Venäjän kansalaisiksi.

Suomen kansalaisiksi katsotaan henkilöt, joilla matkustaessaan Venäjälle on ollut Suomen Tasavallan asianomaisten viranomaisten antamat passit, kuin myös henkilöt, jotka ennen Suomen itsenäiseksi joutumista entisen Suomen Suuriruhtinaanmaan lakien mukaan tunnustettiin Suomen kansalaisiksi eivätkä jälkeenpäin ole Suomen kansalaisuudesta vapautuneet.

Todistuksena Suomen kansalaisuudesta voi olla:

1) Entisen Suomen passiviraston Pietarissa samoinkuin entisen Suomen Suuriruhtinaanmaan läänin- ja poliisiviranomaisten sekä nimismiesten antamat passit ja ololiput;

2) papintodistukset sekä otteet henkikirjasta tai lääninluettelosta, jotka Suomen viranomaiset ovat antaneet ja jotka Suomessa olevat Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan lähetystö tai konsulivirastot, jos viimeksimainittuja perustetaan, ovat varmentuneet;

3) asiakirjat, jotka todistavat, että asianomainen henkilö on suorittanut asevelvollisuutensa entisen Suomen Suuriruhtinaanmaan sotaväessä.

Tämän sopimuksen säännökset koskevat myöskin kotimaahansa palaavien vaimoja ja vanhempiensa luona asuvia lapsia.

Kuitenkin on vaimo, joka on mennyt avioliittoon Venäjällä asuvan suomalaisen miehen kanssa jälkeen lokakuun 22 päivän 1918 ja joka ei muutoin kuulu niihin, jotka tämän sopimuksen mukaan saavat Suomeen palata oikeutettu Suomeen muuttamaan, jos hän avioliittoa solmittaessa on tehnyt Venäjän voimassaolevien lakien edellyttämän ilmoituksen taikka hänet jälkeenpäin vapautetaan Venäjän kansalaisuudesta.

Niinikään ovat oikeutetut toiseen sopimusvaltioon palaamaan ne syntyperältään tämän valtion kansalaisuutta olevat vaimot, jotka ovat olleet naimisissa toisen sopimusvaltion kansalaisten kanssa, mutta jääneet leskiksi taikka saaneet laillisen avioeron, jos he muutoin täyttävät tämän sopimuksen vaatimukset. He ovat myöskin oikeutetut mukaansa ottamaan 18 vuotta nuoremmat lapsensa.

4 artikla

Molempien valtioiden kansalaisten, jotka haluavat tämän sopimuksen perusteella palata kotimaahansa, tulee ilmoittaa siitä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaanastumisesta lukien, jos he oleskelevat Suomessa tai euroopanpuoleisella Venäjällä, ja yhdeksän kuukauden kuluessa samasta määräajasta lukien, jos he oleskelevat aasianpuoleisella Venäjällä. Ilmoitus siihen kuuluvine asiakirjoineen on jätettävä palauttamisesta huolehtiville viranomaisille.

5 artikla

Kotimaahan palauttaminen tapahtuu palaavien omasta pyynnöstä. Pakollinen evakuoiminen ei ole sallittu.

6 artikla

Palautettavat henkilöt, jotka ovat valtion virassa tai toimessa, vapautetaan siitä neljätoista päivää tapahtuneen irtisanomisen jälkeen ja ovat he oikeutetut saamaan täyden palkan toiminta-aikansa loppuun asti.

7 artikla

Kummankin sopimusvaltion kansalaisilla, niin hyvin niillä, jotka palaavat kotimaahansa tämän sopimuksen perusteella, kuin niillä, jotka ovat palaneet ennen tämän sopimuksen voimaanastumista rauhansopimuksen perusteella, on oikeus säilyttää taikka asianomaisessa maassa voimassaolevaa yleistä lainsäädäntöä noudattamalla luovuttaa toisessa maassa laillisesti omistamansa irtain ja kiinteä omaisuus.

8 artikla

Kummankin sopimusvaltion kansalaisilla, jotka palaavat kotimaahansa tämän sopimuksen perusteella, on oikeus mukanaan viedä toisessa maassa laillisesti omistamansa irtain omaisuus, kuitenkin noudattamalla alempana mainittuja rajoituksia ja määräyksiä.

1 §. Jokainen Suomesta Venäjälle palaava Venäjän kansalainen saa esteettömästi mukanaan viedä vientikiellon alaisista tavaroista seuraavaa:

2) 1 hehtolitran eli 3,82 tshetverikaa perunoita;

3) rehuaineita kahdeksi viikoksi niitä kotieläimiä varten, jotka seuraavat kotimaahansa palaavia.

2 §. Jokainen Venäjältä Suomeen palaava Suomen kansalainen saa viedä mukanaan vientikiellon alaisista tavaroista seuraavaa:

1) venäläistä paperirahaa korkeintaan 10,000 ruplaa sen nimellistä kuin se on vuonna 1922;

2) kulta- ja platinaesineitä kukin painoltaan korkeintaan 25 solotnikkaa eli 107 grammaa sekä siten, että niiden yhteinen paino on enintään 25 solotnikkaa eli 107 grammaa henkilöä kohti, ja hopeateoksia korkeintaan 5 naulaa eli 2 kiloa henkilöä kohti sekä lisäksi kulta- ja hopeakelloja perineen, kihla- ja vihkimäsormuksia, hopeisia savukekoteloita ja naisten hopeisia käsilaukkuja korkeintaan yksi kutakin lajia jokaista kahdeksantoista vuotta täyttänyttä palaavaa henkilöä kohti;

3) jalokivistä (timanteista, briljanteista, safireista, smaragdeista ja rubiineista) valmistettuja teoksia sekä helmiä korkeintaan yksi karaatti henkilöä kohti;

4) ompelukoneita yksi kutakin perhettä kohti;

5) yksityisiä taide- ja muinaisesineitä, sikäli kuin ne eivät muodosta kokoelmia, vaan ovat perhemuistoja;

6) elintarpeita korkeintaan 20 naulaa eli 8,2 kiloa henkilöä kohti, siitä korkeintaan 8 naulaa eli 3.2 kiloa leipää, 5 naulaa eli 2 kiloa lihatuotteita, 3 naulaa eli 1,2 kiloa maitotuotteita ja 4 naulaa eli 1,6 kiloa muita elintarpeita, joista sokeria korkeintaan 1 naula eli 0,4 kiloa ja teetä korkeintaan 1/4 naulaa eli 0,1 kiloa.

7) tupakkateoksia korkeintaan 500 kappaletta savukkeita tai 1/2 naulaa eli 0,2 kiloa tupakkaa kutakin 18 vuotta täyttänyttä palaavaa henkilöä kohti;

8) saippuaa yksi kappale toalettisaippuaa henkilöä kohti ja 1 naula eli 0,4 kiloa pesusaippuaa perhettä kohti;

9) kangas-, turkis- ja nahkatuotteita sekä korutavaroita sekä muita niihin verrattavia esineitä ainoastaan henkilökohtaista tarvetta varten, vaan ei kaupaksi, ollen tällöin huomioonotettava, että päällysvaatteita ja jalkineita saadaan viedä korkeintaan kaksi kappaletta tai paria kutakin lajia (turkkeja ainoastaan yhdet) ja alusvaatteita korkeintaan kuusi kappaletta kutakin lajia henkilöä kohti;

10) painotuotteita, asiakirjavihkoja ja asiakirjoja, valokuvia ja kaikenlaatuisia muita papereita varustettuna merkinnällä siitä, että asianomaiset viranomaiset ovat ne tarkastaneet.

Ainoastaan kussakin tapauksessa hankitulla erityisellä luvalla saavat kotimaahansa palaavat Suomen kansalaiset mukanaan viedä:

1) suurempia määriä venäläistä paperirahaa, kuin yllä on mainittu, sekä ulkomaalaista rahaa, joiden viemiseen lupa on hankittava raha-asiain kansankomissariaatilta;

2) kaikenlaatuisia arvopapereita, kuten obligatsioneja, osakkeita, vekseleitä j.n.e., joiden maasta vientiin vaaditaan niinikään raha-asiain kansankomissariaatin lupa;

3) taidegallerioja ja -kokoelmia sekä kirjastoja, joiden vientiin vaaditaan ulkomaankaupan kansankomissariaatin lupa;

3 §. Toistaiseksi ja niin kauan kuin kuljetusvaikeudet Venäjällä ovat esteenä, saavat Venäjältä palaavat Suomen kansalaiset mukanaan viedä paitsi käsimatkatavaraa irtainta omaisuutta korkeintaan 10 puutaa eli 163,8 kiloa kutakin palaavaa henkilöä kohti. Erikoisammattien harjoittajat, kuten tiedemiehet; taiteilijat, lääkärit, maanviljelijät, käsityöläiset, työmiehet y.m. ovat sen lisäksi oikeutetut kotimaahansa viemään esineet, joita he tarvitsevat toimessaan, ehdolla kuitenkin, että siitä tekevät erityisen ilmoituksen:

Henkilöt, jotka maanteitse matkustavat kotimaahansa, saavat ylempänä mainitun omaisuuden lisäksi kuljettaa mukanaan huonekalunsa, vaununsa, rattaansa, rekensä ja kotieläimensä, jotka kuuluvat heidän talouteensa.

Muun irtaimen omaisuuden, jota palaavat eivät voi palatessaan mukanaan viedä, ovat he oikeutetut jättämään yleiseen tai yksityiseen säilöön sekä myöhemmin, kuljetusvaikeuksien lakattua poisviemään, ellei se ole vientikiellon alaista.

9 artikla

Ne sopimusvaltioiden kansalaiset, jotka ovat palanneet kotimaahansa ennen tämän sopimuksen voimaanastumista rauhansopimuksen perusteella, saavat kuljettaa pois erityisellä kussakin tapauksessa hankitulla luvalla toiseen maahan jättämänsä ja heille laillisesti kuuluvan omaisuuden, jota he eivät ole luovuttaneet.

10 artikla

1 §. Suomesta Venäjälle palaavien Venäjän kansalaisten tulee viimeistään 10 päivää ennen poislähtöään jättää tämän sopimuksen 12 artiklassa mainittujen venäläisten viranomaisten kautta Suomen ulkoasiainministeriöön kahdessa kappaleessa laadittu luettelo siitä omaisuudestaan, jonka he aikovat mukanaan viedä. Toinen kappale luetteloa jää Suomen ulkoasiainministeriöön ja toinen annetaan leimattuna sekä varustettuna todistuksella siitä, että palaava on tämän sopimuksen nojalla oikeutettu siihen sisältyvän omaisuuden poisviemään, mainittujen viranomaisten kautta palaavalle takaisin.

2 §. Venäjältä Suomeen palaavien Suomen kansalaisten omaisuuden luovuttamisen ja poisviemisen järjestykseen nähden ovat voimassa seuraavat määräykset:

1) Evakuoimistoimistoissa kotimaahansa palaaviksi rekisteröityjen Suomen kansalaisten tulee, jos haluavat käyttää hyväkseen heille tässä artiklassa myönnettyjä etuja, kahden viikon kuluessa yllämainitun rekisteröimisen jälkeen jättää luettelo heille kuuluvasta omaisuudesta heidän oleskelupaikassaan olevaan lääninhallituksen hallintoasiainosastoon, jos he oleskelevat läänin pääkaupungissa, tai asianomaiseen evakuoimistoimistoon, jos oleskelevat läänin pääkaupungin ulkopuolella sellaisella paikkakunnalla, missä on evakuoimistoimisto. Luetteloon on liitettävä asianomaisen evakuoimiselimen antama todistus kyseessäolevan henkilön merkitsemisestä kotimaahansa palaavaksi. Henkilöt, jotka ovat asianmukaisesti rekisteröidyt evakuoimistoimistossa ennen tämän sopimuksen voimaanastumista, mutta jotka eivät ole vielä palanneet kotimaahansa, ovat velvolliset jättämään mainitun luettelon kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaanastumisesta.

2) Luetteloon on merkittävä se kotimaahansa palaavan henkilön omaisuus, joka silloin, kun luettelo laaditaan, kuuluu hänelle Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan lakien mukaan.

3) Rekisteröimisluettelo on laadittava kahdessa kappaleessa, joista toinen jää lääninhallituksen hallintoasiainosastoon tai evakuoimistoimistoon ja toinen, sittenkun mainittu osasto tai toimisto on sen tarkistanut ja varmentanut, annetaan ilmoituksen tekijälle ja on todistuksena hänen oikeudestaan luettelossa mainittuun omaisuuteen sekä sitä poisvietäessä että luovutettaessa.

4) Sen omaisuuden, joka jätetään säilöön, merkitsee lääninhallituksen hallintoasiainosasto tai evakuoimistoimisto omistajalla ja osastossa tai toimistossa oleviin rekisteröimisluetteloihin ja antaa siitä omistajalle lisärekisteröimisluettelon kaksoiskappaleen.

5) Paikalla luovutetun omaisuuden merkitsee lääninhallituksen hallintoasiainosasto tai evakuoimistoimisto omistajalla ja osastossa tai evakuoimistoimistossa oleviin rekisteröimisluetteloihin. Lääninhallituksen hallintoasiainosasto tai evakuoimistoimisto antaa omistajalle todistuksen myytäessä saadusta rahasummasta, mikä todistus oikeuttaa luovutetun omaisuuden omistajan, jos hän niin haluaa, siirtämään mainitun rahasumman tai osan siitä raha-asiain kansankomissariaatin luvalla valtiopankin toimistojen tai muiden Venäjällä toimivien luottolaitosten kautta Suomeen. Mainitun siirron perusteella ovat rahat suoritettavat viimeistään kuukauden kuluessa, kun rahat on vastaanotettu euroopanpuoleisella Venäjällä, ja kahden kuukauden kuluessa, kun rahat on vastaanotettu aasianpuoleisella Venäjällä, ja luetaan nämä määräajat siitä päivästä, jolloin rahat on vastaanotettu siirrettäviksi.

6) Senjälkeen kun luetteloon on tehty merkintä paikalla luovutettujen ja säilöön jätettyjen esineiden poistamisesta; vahvistaa lääninhallituksen hallintoasiainosasto tai evakuoimistoimisto luettelon, joka sitten on todistuksena omaisuutta poiskuljetettaessa.

7) Rekisteröimisluetteloon merkityt kauppa- ja teollisuusyrityksissä sekä maataloudessa tarvittavat esineet, samoin kuin esineet, joilla on erityinen sivistys- ja valistusmerkitys (kuten tieteelliset kirjastot, kokoelmat, laboratoriot, taidegalleriat y.m.) ja jotka asianomaisten elinten mielestä tarvitaan paikallista väestöä varten, ostetaan niiden omistajilta heidän kanssaan sovitusta hinnasta. Ellei sopimusta saada aikaan, ratkaisee kysymyksen lopullisesti. Suomalais-venäläinen Keskussekakomitea.

Huomautus: Rahat samoinkuin muu vastike, minkä omistaja saa häneltä ostetusta tässä kohdassa mainitusta omaisuudesta, siirretään Suomeen Valtiopankin tai muun Venäjällä toimivan luottolaitoksen välityksellä ilman mitään rajoitusta. Siirrettävä summa talletetaan ja suoritetaan, jos omistaja niin haluaa, samassa rahalajissa, missä se on saatu asianomaiselta laitokselta. Siirretty summa on maksettava viimeistään kuukauden kuluessa, kun lähetys on vastaanotettu euroopanpuoleisella Venäjällä, ja kahden kuukauden kuluessa, kun summa on otettu lähetettäväksi aasianpuoleisella Venäjällä, ja luetaan nämä määräajat siitä päivästä, jolloin rahat on vastaanotettu lähetettäväksi.

8) Suomen kansalaiset, jotka ovat palanneet kotimaahansa ennen tämän sopimuksen voimaanastumista rauhansopimuksen perusteella, ovat oikeutetut neljän kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaanastuttua jättämään luettelon heidän Venäjälle jääneestä laillisesti omistamastaan omaisuudesta lääninhallituksen hallintoasiainosastoon sillä paikkakunnalla, missä omaisuus on, joko Suomen diplomaattisen edustuksen tai konsulivirastojen kautta, sikäli kuin sellaisia perustetaan Venäjälle, tai myöskin niiden yksityisten henkilöiden kautta, joiden säilytettäväksi omaisuus on jätetty. Tällaisen omaisuuden luovuttamiseen ja poisviemiseen nähden on noudatettava tämän artiklan asianomaisissa kohdissa löytyviä määräyksiä.

11 artikla

Omaisuus, minkä kotimaahansa palaavat kansalaiset maasta vievät, on vapautettu tulli- ja muista maksuista.

12 artikla

Palauttamisesta huolehtivat sen valtion puolesta, joka vastaanottaa palautettavat kansalaiset asianomaisen valtion diplomaattinen edustus tai konsulivirastot, sikäli kuin sellaisia vastedes perustetaan.

Luovutuspaikkoina ovat Valkeasaaren asema Venäjän ja Rajajoen asema Suomen puolella.

13 artikla

Edellisessä artiklassa mainituilla elimillä on oikeus tuoda maahan, josta palautettavat kansalaiset lähetetään, heille jaettavaksi henkilökohtaista käyttöä varten tarvittavia elintarpeita, vaatteita, lämmitysaineita, lääkkeitä ja taloustarpeita sekä hankkia niitä myöskin sanotussa maassa. Kuitenkin on jokainen tällaisia tarveaineita sisältävä lähetys rajalla toisen sopimusvaltion tulliviranomaisten tarkastettava sen toteamiseksi, ettei tässä artiklassa myönnettyä oikeutta väärinkäytetä lähettämällä suurempia määriä taikka muita tarveaineita kuin mitä palautettavien tarpeeksi on välttämätöntä. Jokainen tällainen lähetys on varustettava todistuksella siitä, että lähetys on tarkoitettu palautettavia varten. Näitä todistuksia antavat ulkomaalaisesta kaupasta huoltavan kansankomissariaatin valtuutetut Suomessa niitä tavaroita varten, jotka lähetetään Venäjälle sieltä palautettavien Suomen kansalaisten kesken jaettaviksi, ja Suomen lähetystö Venäjällä niitä tavaroita varten, jotka lähetetään Suomeen sieltä palautettavien Venäjän kansalaisten kesken jaettaviksi.

Tässä artiklassa mainittujen tarpeiden ja esineiden jakoa palautettaville kansalaisille valvoo ulkoasiainministeriön, edustaja Suomessa ja ulkoasiain kansankomissariaatin edustaja Venäjällä.

14 artikla

Tämän, sopimuksen 12 artiklassa mainitut, palauttamisesta huolehtivat elimet ovat oikeutetut toisen sopimusvaltion ulkoasiainviraston välityksellä saamaan viimemainitun valtion viranomaisilta virka-apua selvityksen saamiseksi palautettavien lukumäärästä ja olinpaikasta sekä kuolleista kansalaisistaan ynnä heidän sukulaisuus- ja aviosuhteistaan.

15 artikla

Kummankin valtion kotimaahansa palaavien kansalaisten ja heidän omaisuutensa kuljetus rajalle asti tapahtuu palaavien omalla tai heidän kotivaltionsa kustannuksella.

16 artikla

Suomessa: olevien Venäjän kansalaisten palauttamisen teknillinen järjestys määrätään Suomen ulkoasiainministeriön ja Venäjän Suomessa olevan lähetystön yhteisestä sopimuksesta.

Venäjältä palautettavat Suomen kansalaiset rekisteröidään venäläisissä evakuoimistoimistoissa. Tämän sopimuksen 12 artiklassa mainituilla suomalaisilla viranomaisilla on oikeus vastaanottaa ilmoituksia niiltä Suomen kansalaisilta, jotka haluavat palata kotimaahansa sekä kääntyä venäläisten evakuoimiselinten puoleen anomuksella, että mainitut Suomen kansalaiset merkittäisiin rekisteröimisluetteloon. Rekisteröidyt Suomen kansalaiset lähetetään kotimaahansa yleensä siinä järjestyksessä, kuin heidät on rekisteriin, merkitty.

Palautettavat lähetetään joukkueissa, joihin saa kuulua korkeintaan 500 henkilöä kuhunkin. Tilaisuuden sattuessa voidaan heitä lähettää myöskin yksitellen.

Luettelot joukkueisiin kuuluvista henkilöistä laatii venäläinen evakuoimistoimisto, sovittuaan siitä Suomen lähetystön tai konsuliviraston kanssa, sikäli kuin sellaisia perustetaan.

Viimeistään kymmenen päivää ennen kunkin joukkueen lähettämistä antaa venäläinen evakuoimistoimisto asianomaisille suomalaisille viranomaisille joukkueesta luettelon, jossa on mainittava siihen kuuluvien henkilöiden ristimä- ja sukunimet, ikä, viimeinen olinpaikka palauttavassa valtiossa ja kotimaassa (kunta) ja joka viimeistään seitsemän päivän kuluessa on palautettava asianmukaisesti hyväksyttynä.

Huomautus: Ellei vangittuja tai pidätettyjä henkilöitä voida vapauttaa ja toimittaa kotimaahansa joukkueen mukana, lähetetään heidät erikseen ja vartioituina, jolloin myöskin on mukaan pantava heitä koskevat asiakirjat joko alkuperäisinä tai kummassakin valtakunnassa säädetyllä tavalla varmennettuina jäljennöksinä.

17 artikla

Siinä tapauksessa, että palauttavan valtion viranomaiset asettavat jonkun joukkueeseen kuuluvan henkilön matkustamiseen nähden esteitä, siirretään mainittu henkilö, näitten esteitten tultua poistetuiksi, seuraavaan lähetettävään joukkueeseen.

18 artikla

Kummankin sopimusvaltion hallitus sitoutuu saattamaan tämän sopimuksen yleiseen tietoon niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kolmen viikon kuluessa sen allekirjoittamisesta.

19 artikla

Tämä sopimus on laadittu kahdessa kappaleessa suomen-, ruotsin- ja venäjänkielellä, ja ovat kaikki kolme tekstiä yhtä todistusvoimaisia.

20 artikla

Tämä sopimus astuu voimaan heti, kun se on allekirjoitettu.

Ylläolevan vakuudeksi ovat kummankin puolen valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja sen sinetillään vahvistaneet.

Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1922

S.M.Frankturt
A.Smirnov
A.P.Selenoi
A.lgnatjev
N.Koltshanovski

A.Ahonen
P.Hynninen
A E.Alfthan
Väinö Hupli
Y.Puhakka