Eturiviä ei ole – on olemassa vaara

Otteita toveri Trotskin raportista IX Neuvostokongressissa 27. joulukuuta 1921

1921. Eturiviä ei ole - on olemassa vaara

Ryöstöjoukot Karjalassa

Ja lopuksi, viimeinen kokemuksemme demokratiasta ja kansainvälisestä oikeudesta on piirretty toiseen vaatimattomampaan kaavioon, se on tässä oleva Suomi, jonka luovutimme vapaaehtoisesti Suomelle, ottaen huomioon sen taloudelliset edut ja sovittamalla ne meidän etuihimme, joka kuvaa Karjalan työyhteisönalueen rajan itäpuolella. Tämän rajanlinjan oikealla puolella on Karjalan työvoimakunta. Tämä maa-alue on kaksi kertaa suurempi kuin Belgia, harvaan hajallaan olevan 150000 asukkaan hajallaan laajalla, usein ylittämättömällä alueella. Tätä karjalaista työyhteisöä hallitsevat työkarjalaisten neuvostoliittolaiset. Täällä, länsin puolella, yleisen fiktion alla oleva äänioikeuden, ulkomainen pääoma hallitsee edustajiensa välityksellä Suomen porvariston persoonassa. Ja niin, toverit, nämä nuolet (näkyvät kartalla) ovat Suomesta Karjalaan lähetettyjä valkoisten suomalaisia jengiä. Heidän lukumääränsä näytetään tässä täsmälleen samoin kuin niiden suunta. Nämä bändit alkoivat ylittää 24. ja 25. lokakuuta. Lähes samana päivänä kuin Tytynnikin ja Palijan jengit, saman suunnitelman mukaan.

Armeijan vähentämisen seurauksena Karjalan työyhteisönalueella ei ollut yhtään joukkoa jäljellä. Puhdistimme sen ainoasta siellä olevasta prikaatista. Miksi? Meillä ei ollut syytä epäillä, että sisäistä järjestystä varten emme tarvitse eikö prikaatia, eikä myös rykmenttiä.

Jengien kasvun paikallisten asukkaiden avulla ei ole lainkaan havaittavissa. Aina missä olemme yhteydessä vastustajiin, kuten Rugozero-suuntaan, on välttämätöntä havaitamme väheneminen, ei liikakasvu. Vahvuuden voimien kasvu tulee vain ulkomailta.

Samanaikaisesti Suomi, jota edustavat aktivistit, ts. äärimmäisiä sovinisteja, ja hänen sovinistisessa lehdistössään yhä hillittömämpi. Joten johtavissa suomalaisissa sanomalehdissä luet päivittäin, että Neuvostoliitto on sietämätön naapurusto. Fraseologia siitä, että ollaan, heidän mukaansa, este Neuvostoliiton barbaarisuudelle, tunnetaan paitsi Pariisin bulevardien kauhista lehdistöstä, myös Helsingforsin toimittajista. He kirjoittavat, että Venäjä on heille – näette – sietämätön naapurusto! Mitä käskette meitä tekemään sen, herrat Helsingforsista? Emme voi siirtää maata toiseen paikkaan. Elämme siellä missä elämme, ja pysymme siellä missä seisomme (ukkosen suosionosoitukset).

Toverit, Neuvostoliiton kongressissa, jonne työntekijöiden ja talonpoikien edustajat ovat kokoontuneet, minun ei pitäisi puhua siitä, kuinka vilpittömästi ja rehellisesti haluamme rauhaa, mutta maailma vaatii Karjalan puhdistamista jengistä, ja me suosittelemme, erittäin, erittäin paljon, neuvomme Suomea tämän rajaviivan (osoittaa kartta) älä työnnä kyynärpäät tai kädet, koska kävelemme täällä lähipäivinä (pitkät suosionosoitukset). Olemme täysin tietoisia vastuustamme ja kehotamme suomalaisia komentajia olemaan kiireettömiä mittaamaan etäisyyttä Helsingforsista Petrogradiin, koska jos meidän on mitattava – emmekä halua sitä – käy ilmi, että polku Petrogradista Helsingforsiin on lyhyempi kuin polku Helsingforsista Petrogradiin (pitkä suosionosoitukset).


Suomennos Eduard Müller, 2020