heninen.netРусский | English
vuodesta 1997Tekstihaku     Kuva-, video- ja audiohakuAjankohtaista   Tämä päivä historiassa

Suomen virallinen itsenäisyyden tunnustuspyynnöt Ruotsin, Norjan, Tanskan, Ranskan, Englannin ja Yhdysvaltain hallituksille

Helsinki
5. joulukuuta 1917

Suomen Eduskunta on viime marraskuun 15 päivänä Hallitusmuodon 38 §:ssä ilmilausuttujen periaatteiden nojalla päättänyt ottaa haltuunsa korkeimman vallan käytön ja asettanut maalle hallituksen. Tämän hallituksen puolesta ja sen puheenjohtajana olen minä antanut Eduskunnalle esityksen, joka koskee uutta hallitusmuotoa ja rakentuu siihen periaatteeseen, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta. Sen ohessa olen minä, viitaten sotaakäyvien valtojen monta kertaa antamiin vakuutuksiin täydellisen itsemääräämisoikeuden myöntämisestä pienillekin kansoille, hallituksen puolesta Eduskunnan edessä juhlallisesti lausunut, että Suomen kansa sellaisissa oloissa kuin miksi ne nykyään ovat muodostuneet on sekä oikeutettu että velvollinen ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ja pyytämään ulkovaltoja tunnustamaan Suomen riippumattomuuden.

Eduskunnan puhemies tervehti tätä askelta pitäen sitä maan oikeuden mukaisena ja kansan yksimielistä toivomusta vastaavana.

Venäjällä ei ole viime aikana ollut hallitusta, joka olisi ollut yleisesti tunnustettu enempää kotimaassa kuin ulkomaillakaan. Kukistetun väliaikaisen hallituksen edustajat Suomessa, kenraalikuvernööri ja hänen apulaisensa, eivät ole marraskuun alusta asti olleet virantoimituksessa. Venäläisiksi komissaareiksi Suomea varten ovat sittemmin sotamiehet määränneet erään merisotilaan ja erään työmiehen, mutta koska Suomen perustuslait eivät tunne näin asetettuja Venäjän etujen huolentajia, ei Suomen hallitus ole voinut ruveta mihinkään yhteyteen heidän kanssaan.

Hillittömällä esiintymisellään on tänne sijoitettu venäläinen sotaväki viime kuukausien aikana nostattanut kauhua maan rauhallisen väestön keskuudessa. Ne läheiset suhteet, joita paikoittain on voitu havaita tämän sotaväen johtajien ja yhteiskunnan ylen kiihoitettujen, levottomain ainesten välillä, ovat useissa tapauksissa johtaneet vakaviin rauhan ja yleisen järjestyksen häiriöihin, jotka täytyy käsittää suoranaisiksi heijastuksiksi Venäjällä vallitsevista oloista.

Näiden raskaiden poliittisten koettelemusten lisäksi tulee vaikea elintarvepula, jonka kanssa Suomen kansa nykyään saa kamppailla. Viime kesän kato sekä mahdottomuus saada viljaa Venäjältä ja vaikeus saada aikaan hankkeissa ollut jauhojen tuonti Yhdysvalloista uhkaavat Suomen kolmeen ja puoleen miljoonaan nousevaa väestöä suoranaisella nälänhädällä. Tämä tuskallinen tila käy vielä vaikeammaksi senkautta, että Venäjällä vallitseva epäjärjestys pakoittaa yhä kasvavat pakolaislaumat etsimään turvaa Suomessa. Nämä venäläiset pakolaiset kuluttavat nekin maan niukkoja varastoja. Sitäpaitsi käyttää näitä varastoja hyväkseen osaksi myöskin lukuisa tänne sijoitettu toimeton venäläinen sotaväki, joka ei sekään ole varma säännöllisestä elintarpeiden tuonnista Venäjältä.

Näin ollen on Suomen kansalle elinehto, että se tosiasiallisesti eristetty asema, missä maa nykyään on, lakkaa. On välttämätöntä, että Suomen täydellinen riippumattomuus viivyttelemättä toteutetaan ja että sen hallitus pääsee ylläpitämään välittömiä suhteita ulkovaltojen kanssa.


P.E.Svinhufvud,
Suomen Hallituksen Puheenjohtaja

© 1997–2021