Ilmoitus
tilanteesta Petrogradin alueella

Serpuhov
31. tammikuuta 1919

Yleistilanne. Vihollinen

.  .  .

Suomi. Karjalan ja Aunuksen alueilla olemme harjoittaneet luonteeltaan jyrkän puolustuksellista sotilaallista toimintaa ja meidän suunnastamme ei ole kohdistunut minkäänlaisia aggressioiden yrityksiä. Suomalaisten rajaa puolustavien joukkojen puolelta, on ollut toistuvia hyökkäyksiä, mutta ne kaikki ovat johtaneet vain pieniin rajakahakoihin. Huhut merkittävien joukkojen hyökkäysvalmisteluista Aunuksen alueelta Petroskoin ja Laatokan länsirantojen suuntaan ovat osoittautuneet todistettavasti liioitteluksi.

Kuitenkin Suomen hallitus, ilmeisen myötätuntoisesti Eestinmaan¹ hyökkäykseen suhtautuen ja auttaen sitä omilla joukoillaan ja uusilla välineillä, jatkaa suurella energialla riittävien säännöllisten asevoimien muodostamista tähän asti muodostuvat kolmesta divisioonasta, yhdestä prikaatista, yltäen voimakkuudeltaan yhteensä 35 tuhatta pistintä ja sapelia. Suuri osa näistä voimista (18 tuhanteen saakka) on keskitetty Karjalan kannasta vastaan Petrogradin suunnalla ja Sortavalan alueella (5 tuhanteen saakka) Aunuksen ja Petroskoin suuntaan.

Sen lisäksi venäläisten valkokaartien osastojen muodostamien etenee kiireellisessä tahdissa yltäen vahvuudeltaan jo 15 tuhanteen. Tällä hetkellä on havaittavissa kaikkien Suomen asevoimien uudelleenryhmittyminen Karjalan kannaksen suunta. Siten vuoristoprikaati on uudelleen siirretty Kajaanista Terijoelle, Oulun, Vaasan ja Ojmundin rykmentit on keskitetty syvältä sisämaasta Karjalan kannakselle ja 3. Divisioonan esikunta on siirretty Mikkelistä Sortavalaan.

Suomen politiikan suuntaukseen liittyen sen lehdistö keskustelee vapaasti ja yksityiskohtaisesti Venäjän vastaisen sodan kysymyksestä ja pitää sitä jo ratkaistuna, sen vaatiessa ainoastaan senaatin hyväksyntää. Samojen lähteiden perusteella hyökkäys Venäjää vastaan alkaa helmikuussa.

.  .  .

Vihollisen suunnitelma. Ei ole unennäköä, että Eestin ja Suomen hallitukset, kannattaen Entente-maiden vaatimuksia ja tukien niiden aktiivista edistämistä, eivät viivytä lähiaikoina alkavaa hyökkäyksellistä operaatiota Neuvosto-Venäjän tasavaltaa vastaan, pitäen toimiensa pääkohteena Petrogradia.

Saavuttaakseen tämän päämäärän yhtyneet vihollisen voimat voidaan heittää seuraaviin suuntiin:
1) Viipuri-Petrograd ja Kronshtadt,
2) Narva-Jamburg²-Hatsina,
3) Jurjev³-Pihkova-Luga-Hatsina,
4) Jurjev-Pihkova-Dno-Novgorod,
5) Sortavala-Aunus-Lotinanpelto,
6) Sortavala-Petroskoi.
Näistä kaikkein todennäköisimmät ja tärkeimmät lienevät:
1) Viipuri-Petrograd ja
2) Narva-Hatsina,
ei kuitenkaan pois sulkien, samanaikaisia tukevia operaatioita Pihkovan suunnalla ja Aunuksen kannaksella.

.  .  .

Esikuntapäällikkö
F.Kostjajev⁴

Neuvostoarmeijan valtiollinen arkisto, fondi 6, lista 4, tiedosto 212, ss. 12-14. Alkuperäinen.

1. Viro
2. Jaama, vuodesta 1922 – Kingisepp
3. Tartto
4. Kostjajev Fjodor Vasiljevitsh (1878-1925) – entinen Venäjän armeijan kenraalimajuri

Suomennos Petteri Lalu, 2006