Raportti
Suomen kansalaisten evakuoinnista
puna-armeijan joukko-osastojen valloittamalta
Suojärven alueelta
20. helmikuuta 1940
Armeijan erikoisosasto aloitti väestön evakuoinnin tältä alueelta 5. helmikuuta 1940 Hautavaaran kylästä, ja se suoritettiin seuraavalla tavalla. Organisatorinen työ mainitun kylän evakuoimiseksi oli tehty huonosti. Esimerkiksi osastojen päälliköt eivät tunteneet aluettaan, asukkaiden luetteloja ei tarkistettu etukäteen, ja seurauksena oli, että väestölle alettiin ilmoittaa evakuoinnista päivällä kello 11, tavaroiden kuormaus ja ihmisten lastautuminen ajoneuvoihin lopetettiin vasta kello 20:n maissa (kello 8 illalla). Seuraavien operaatioiden aikana mainitut epäkohdat poistettiin.
Tällä alueella asukkaat evakuoitiin seuraavista kylistä:
- Hyrsylä – 494 henkeä
- Ignoila – 183 henkeä
- Huttula – 45 henkeä
- Naistenjärvi ja Torasjoki – 132 henkeä
- Hautavaara – 223 henkeä
- Moisionvaara – 364 henkeä
- Vegarus – 104 henkeä
- Rautavaara, Kaitajärvi, Välikylä ja Heinäselkä – 125 henkeä
- Omossi (ykinäistalo Savihauta), Suuriselkä, Verkojärvi, Kuinuniemi – 98 henkeä
Yhteensä evakuoitiin 1768 henkeä, heistä 3 lasta kuoli matkan aikana (Hautavaaran ja Moisionvaaran kylistä). Oheisena paikkakuntia koskevat tiedot.
Väestön evakuoinnin aikana kansanhallituksen edustajat antoivat kenkiä ja vaatteita apua tarvitseville lapsille. Esimerkiksi Ignoilan kylässä käytettiin 748 markkaa: lasten huopikkaita 11 paria, lämpimiä sukkia 20 paria, villapaitoja 11, tämän lisäksi kylän koululaisille annettiin jalkineita. Hautavaaran kylässä annettiin 28 paria lasten huopikkaita ja 30 paria lasten sukkia. Hautavaaran kylästä lähetettiin heti kaksi autoa, jotka kuljettivat lämpimiä vaatteita, jauhoja ja lihaa. Tämän lisäksi useassa kylässä (Hyrsylä, Suuriselkä, Omossi, Hautavaara ja Ignoila) sen jälkeen kun Suomen kansanhallituksen edustajat muistuttivat keskinäisestä avunannosta, asukkaat itse antoivat lämpimiä vaatteita köyhille lapsille ja aikuisille.
Evakuoitavan väestön mieliala oli yleensä hyvä. Tästä osoittaa myös seuraava tosiasia: 11. helmikuuta Hyrsylän kylässä 494 asukasta saatiin kokoontumaan samaan paikkaan 6 tunnissa, vaikka eri paikkakunnat ja yksinäistalot sijaitsevat jopa 8 kilometrin päässä toisistaan. Lastautuminen viipyi kuitenkin 5 tuntia, koska autoja ei ollut paikalla. Oli myös tapauksia, kun toiset asukkaat kieltäytyivät lähtemästä mihinkään sen jälkeen, kun heille oli ilmoitettu häätämisestä (Nilosaari, Hautavaara ja Ignoila). Kun heidän luokseen tultiin toistamiseen, kaikki tavarat oli sittenkin jo pakattu. Ignoilan kylässä tapahtui seuraavaa: yksi vanha nainen alkoi itkeä kovasti lähtiessään kotoa. Kun Suomen kansanhallituksen edustaja näki sen, hän meni naisen luo keskustelemaan. Kysymykseen, miksi hän itki, nainen vastasi, että häntä hävetti mennä Neuvostoliiton alueelle, koska "he pakenivat tälle seudulle vuonna 1919 Veskelyksen kylästä".
Väestön evakuointiin osallistuivat kaikki NKP(b):n aluekomitean käskystä paikalle komennetut toverit: Kiuru, Gordejev, Virolainen, Beljajev, Kononov, Kalinin, Fjodorov. Mainitut toverit auttoivat paljon sekä väestön evakuoinnissa, että karjan luovuttamisessa puna-armeijan joukko-osastoille.
Väestön evakuoinnin aikana puna-armeijan joukko-osastoille luovutettiin karjaa: hevosia – 98, mm. varsoja – 5, nautakarjaa yhteensä – 1060, mm. lehmiä – 948, hiehoja – 54, vasikoita – 58, sikoja – 3, lampaita – 160, kanoja – 74. Karja luovutettiin puna-armeijan joukko-osastoille sekä rakennustyömaalle nro 100, ja niiden edustajien läsnä ollessa laskettiin karjan pääluku. Karjan onnistuneen vastaanoton ohella oli myös karjan vastaanoton sietämätöntä viivytystä puna-armeijan joukko-osastojen osalta Ignoilan ja Moisionvaaran kylissä, viimeksi mainitussa kylässä 18. helmikuuta 1940 olleen tilanteen mukaan ei vielä ollut teurastettu noin 70 eläintä, ts. on sallittu eläinten laihtumista.
Luovutetun karjan osalta on laadittu yhdessä puna-armeijan edustajien kanssa vastaavia luovutuspöytäkirjoja.
Väestön evakuoinnin aikana asukkaat yleensä itse keräsivät jäljelle jääneet tavarat samaan kylmään paikkaan, joka lukkittiin, naulattiin kiinni ja liimattiin ilmoitus, että tilat on sinetöity. Kuitenkin tarkastettaessa jätettyjen tavaroiden tilaa 13., 14. ja 15. helmikuuta havaittiin, että usealla paikkakunnalla, missä ei ole joukko-osastoja, lukot oli lyöty rikki ja esineet heitelty sikin sokin. Eräissä tapauksissa jotkut puna-armeijalaiset olivat liiaksi kiinnostuneita kaikenlaisesta kamasta.
Kansanhallituksen edustajat ovat laskeneet ruisjauhojen määrän, jauhoja oli kylissä 650 säkkiä lähetettäväksi evakuoitujen asukkaiden asuinpaikoille.
Kevätviljaa on paljon: ruista, ohraa ja vehnää. Evakuoitavat asukkaat ottivat mukaansa noin 3 säkkiä, ja monet suuriperheiset ottivat mukaansa kymmenisen jauhosäkkiä.
Puna-armeijalaisten joukko-osaston takavarikoivat kauran ja heinän kokonaan armeijan tarpeisiin.
Nilosaaren kylästä löytyi nahkatehdas, jossa on nahkoja noin 110 kappaletta ja paljon nahkoja on parkkitiinuissa.
Lähipäivinä prikaati järjestää seuraavia toimenpiteitä:
- Kaikki asukkaiden asuintaloihin jättämät esineet kerätään varastoihin, varastot sinetöidään ja tarkastetaan tavaroiden säilyvyyttä säännöllisesti käymällä paikan päällä kylissä.
- Nahkaraaka-ainetta on mainitulla alueella noin 2000 kappaletta naudannahkoja. Asiantuntijoiden on tultava heti paikalle keräämään noita nahkoja ja lähettämään ne Petroskoihin Zagotkozh-tiloihin.
Suomen kansanhallituksen edustajien prikatiiri
Karpov
Karjalan tasavallan valtionkeskusarkisto. Alkuperäiskappale
|