Saksalainen torpedoalus Laatokalla

T 1935 -luokan torpedovene

Saksalaiset laivanrakentajat yrittivät 1930-luvun alkupuolella korvata kalliit hävittäjäalukset, jotka eivät lisäksi pystyneet toimimaan matalikolla, halvemmilla laivatyypeillä. T 1935 -projektin mukaisesti rakennettiin 12 kevyttä torpedovenettä, jotka saivat nimekseen vastaavasti T1, T2, T3 jne. Sarjan viimeisimpänä ja kaikkein kehittyneimpänä aluksena oli T12, joka tilattiin Bremenin Deschimag-telakalta 29. kesäkuuta 1936.

Laiva sai tehdasnumeron 939, sen rakennustyöt aloitettiin 20. elokuuta 1938, ja sen vesillelasku tapahtui 12. huhtikuuta 1939; rakennustyöt vietiin päätökseen 3. heinäkuuta 1940.

T12 otti osaa sotatoimiin Pohjanmerellä Englannin kanaalissa, Biskajanlahdella ja Itämerellä. 28. lokakuuta 1944 alus vaurioitui, kun neuvostoliittolaiset koneet pommittivat Libaun satamaa.

Saksan tunnustaessa häviönsä T12-alus oli Brunsbüttelissä, missä 27. joulukuuta 1945 sen otti vastaan neuvostoliittolainen miehistö. Neuvostoliittolaisen amiraalin N.Kuznetsovin mukaan liittolaisten jaettua saksalaisen laivaston Neuvostoliitto sai "155 sotalaivaa, niiden joukossa risteilijä, 4 hävittäjäalusta, 6 torpedoalusta, useita sukellusveneitä".

30. joulukuuta 1945 alus sai nimen Podvizhnyi, ja 1. tammikuuta 1946 siinä nostettiin Neuvostoliiton lippu.

Helmikuussa 1946 Podvizhnyi hyväksyttiin Pohjoiseen Itämeren-laivastoon.

Kesällä 1949 sotaharjoitusten aikana aluksen koneisto meni rikki – sen höyryjohto vaurioitui. Kaksi miestä sai surmansa ja muutama loukkaantui vakavasti. Telakalla konetta ei onnistuttu korjaamaan. Näin ollen 8. huhtikuuta 1953 alus poistettiin Pohjoiseen Itämeren-laivaston luetteloista, riisuttiin aseista, ja siitä tuli koelaiva.

Kesällä 1953 alus hinattiin Laatokalle ja ankkuroitiin Makarinsaaren lahdella. Vuoden 1953 lopussa alus sai uuden nimen: Kit.

Vuosina 1953-1954 aluksella ja lähisaarilla – Heinäsenmaa, Kugrisaari, Verkkosaari ja Mökerikkö – suoritettiin joukkotuhoaseiden kokeita – kokeiltiin radioaktiivisia aseita. Vähintään kolme ydinkärkiammusta räjäytettin itse aluksella.

Vuonna 1955 ydinkoeohjelma lakkautettiin, ja 13. maaliskuuta 1959 Kit, johon oli lastattu radioaktiivisia jätteitä, upotettiin Heinäsenmaan matalikkoon.

Kesällä 1991 Kit nostettiin Leningradin sotatukikohdan voimin pinnalle ja salassa hinattiin Syväriä, Äänisenjärveä, Vienan-Itämeren kanavaa, Vienan-, Barentsin- ja Karanmerta pitkin Novaja Zemlja -saariryhmän Mustallelahdelle. Tarkistamattomien tietojen mukaan sinne se sitten upotettiin 1993.

Kiitokset Sergei Olennikov. Vieraile hänen kotisivullaan.