8. elokuuta 1940

Hyväksytään Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan korkeimman neuvoston ja Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan korkeimman neuvoston ehdotus VSFNT:n ja Karjalais-Suomalaisen SNT:n välisen rajan asettamisesta (lännestä itään):

Suomenlahdelta Tiurinsaaren ja Koiviston saarten välillä Koivistonsalmea pitkin Tervahartialan asutukseen, jättäen Tervahartialan asutustilan osana Karjalais-Suomalaisen SNT:tä;

edelleen Tervahartialan asutuksesta rautatien Lähteenmäen asemalle, jättäen sen Karjalais-Suomalaisen SNT:lle;

edelleen Lähteenmäen asemalta Lemminkylän asutukseen, jättäen sen VSFNT:n Leningradin piirille;

edelleen Lemminkylän asutuksesta raja kulkee Hörkön ja Lähteen siirtokuntien läpi, jättäen ne Karjalais-Suomalaisen SNT:lle ja sitten Leipäsuon rautatieasemalle, jättäen sen osaksi VSFNT:n Leningradin piirille;

edelleen Leipäsuon rautatieasemalta Uuvellisen, Oinalan, Hotakan ja Mutarannan siirtokuntiin, jättäen ne osaksi VSFNT:n Leningradin piirille;

edelleen Mutarannan asutuksesta, rajaviiva kulkee Äyräpäänjärveen pitkin keskellä ja kulkee Salmen asutukseen, jättäen sen Karjalais-Suomalaisen SNT:lle;

edelleen Salmen asutuksesta rajaviiva kulkee Salmenkaitajokea pitkin Vuoksijärveen saakka, ja edelleen Vuoksijärven keskiosaa pitkin;

edelleen Vuoksin ja Suvannon järvien välisen kanteen yli, jättäen Kiviniemen rautatieaseman Karjalais-Suomalaisen SNT:lle;

lisäksi rajaviiva kulkee Suvannon järven keskiosaa pitkin, ja edelleen Taipaleenjokea pitkin olevaa Laatokan järven länsipuolella Lyylälän asutukseen, jättäen Lyylälän asutusta osana Karjalais-Suomalaisen SNT:lle;

edelleen Lyylälän asutuksesta rajalinja kulkee itää kohti Laatokan järven itärannalla sijaitsevalle Gumbaritsan asutukselle, ja edelleen Karjalais-Suomalaisen SNT:n ja VSFNT:n Leningradin, Vologdan, Arkangelin ja Murmanskin piirien olemassa olevia rajoja pitkin.

Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja
M.Kalinin

Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön sihteeri
A.Gorkin

Suomennos Eduard Müller, 2020