Kivatsun vesiputous
Kivatsun vesiputous sijaitsee Suunujoella noin 60 kilometrin päässä Petroskoista.
Vesiputouksen korkeus on 10,7 metriä. Se on nyt Euroopan tasankoseudun koskista toiseksi suurin.
Akateemikko N.Ozeretskovski kirjassaan "Matkakirjeitä Laatokalta ja Ääniseltä" (julkaistu 1788) kirjoittaa Kivatsun vesiputouksesta seuraavaa: "Jo kauan ennen kuin olimme lähestymässäkään Kivatsua kuulimme koskessa virtaavien vasimassojen pauhun. Edessämme avautuvaan näkymään kuului joen poikki ulottuva, kooltaan valtava kivipaasi, jonka yläpuolella ovat kolme toinen toistaan korkeampaa putousta. Kahdesta ensimmäisestä, kivisten kaivantojen välissä olevasta portaasta vesi juoksee kolmanteen, josta se vuolaana ja vaahtoavana, rannalla olevat puut latvoihin asti kostuttaen syöksyy alavirrassa olevaan syvänteeseen. Edellä kerrotusta johtuen talvisaikaan puihin muodostuu suuria jääpuikkoja. Kevättulvien aikaan virtaus on niin voimakas että koskeen päätyneet tukit halkeavat kahteen ja useampaan kappaleeseen."
Vuonna 1886 "Petroskoin ja Poventsan kihlakuntien ja Suomen välisen rajan topografis-tilastollinen kuvaus" kertoo: "Noin 4 virstaa ennen kuin joki laskee Suununjärveen, on kaksi mahtavaa vesiputousta: Hirvas ja Por-porog, ja järven toisessa päässä joenniskan tienoilla on kuuluisa Kivatsun putous, jonka Derzhavin on ylistänyt runoissaan. Kivatsun putouksella on vuonna 1858 käynyt keisari Aleksanteri, minkä kunniaksi sinne pystytettiin paviljonki, joka on säilynyt meidän päiviimme asti. Noista huomattavan isoista vesiputouksista huolimatta Suununjokea pitkin uitetaan tukkeja, ja uittoa varten Kivatsulle on rakennettu puinen uittokanava. Kuten kaikki Aunuksen seudun ylängöllä virtaavat joet, myös Suununjoki on runsasvetinen vain kevättulvan aikana."
1930-luvulla Suunujoen vesiä suunnttiin uutta uomaa pitkin pyörittämään Kontupohjan voimalan turbiineja ja Kivatsun vesiputous menetti villin voimansa. Suuremmat Suunan vesipitoukset – Hirvas (korkeus oli 14,8 metriä) and Por-Porog (korkeus oli 16,8 metriä) – olivat lakanneet olemasta.
Ks. myös Kivatsun vanhoja postikortteja.
Kiitokset Matti Tersa
|