Korelaiset, jotka asuvat Aunuksen läänissä

Eräät suomalaiset, antaen periksi slaavilaisille, syventyivät Pohjoiseen, toiset niistä etääntyivät Luoteiseen ja nimittivät siellä perustamansa maan Suomeksi, muut jäivät entisille asuinpaikoilleen ja yhdistäytyivät Venäläisien kanssa kuten Vesj, Muroma ym, niistä muistuttavat ainoastaan paikkakuntien nimet ja aikakauskirjoituksemme. Toisista tuli samantien Venäläiset, säilyttäen silti oman alkuperäisen kielensä ja nimensä. Siksi Isänmaamme Pohjoisessa nykyaikanakin voi tavata Suomalaisen väestön jälkeläisiä, niitä vain nimitetään toisin. Eräässä läänissä ne kantavat Zyran-nimeä, toisessa Tshuvash jne. Täällä, Aunuksen läänissä niitä tunnetaan Korelat- nimellä. Siksipä läänin luoteisosa Laatokan järveltä Vienanmeren rannikkoa myöten, pitkin läänin ja Suomen välistä rajaa kantaa Korela-nimeä.

.  .  .

Aunuksen läänin väestöön kuuluu kolme elementtia – Venäläinen, Korelainen ja Thudskij. Ja siksi katsomatta siihen, että Korela on hyvin tunnettu, on hyvin vaikeata täsmällisesti määritellä sen rajat tiiveiden yhteyksien takia, joita jo monina vuosisatoina pitävät yhdessä Venäläiset, Korelat ja Tshudit. Kaikki tämä oli johtanut siihen, että ne sekaantuivat keskenään, nimenomaan läänin etelä-luoteisella alueellaan. Paikkakuntaan ensimmäistä kertaa saapuva aikoessa tavata koreloita, tapaa siellä ihmetellen ainoastaan Venäläisiä ja päinvastoin, tämä koskee enemmän Tshudija, jota tavallisesti pidetään Korelaksi, niin että tavallinen kansa ei tunne meidän läänissään ollenkaan Tshudija.

Varsinainen Korelainen väestö, eli Korela, on levinnyt pitkänä viivana Aunuksen läänin luoteisosaa pitkin alkaen etelästä ja päättyen pohjoiseen. Täällä, Pohjoiseen päin Korelaväestön rajaviiva Arhankelinläänistä alkaen jatkuu Suomen itärajaa pitkin Laatokka-järveen asti, sieltä suuntaa sitten etelään, kiertää Aunuksen muutamalla virstalla lännestä päin, vähän ennen Sviriä kääntyy taas Pohjoiseen; Petroskoista Äänisen länsirantaa pitkin, välillä etääntyen, ja välillä taas lähestyen järveä; – Povenetsista etelän- puoleiselta alueeltaan siirtyy Äänisenjärven itärannalle ja Povenetskin läänin itäpuolta kiertäen päättyy Arhankelin läänin rajaan. Aunuksen läänissä on olemassa ei venäläinen väestö – Ojat-jokea ja Äänisen länsirantaa pitkin melkein Svirin joelta alkaen Petroskoihin asti, mutta tämä yllämainittu väestö on toisen kansan jälkeläisiä – Tshudin eikä Korelan. Korelaksi tavallisesti nimitetään seudun varsinaista Läntistä osaa Petroskoista alkaen.

Korelan rajaviivoista näkyy, että Venäläiselle väestölle kuuluu läänin paras osa ja että levitessään Povenetski-korpimetsiin ja Äänisen ja Svirin rantoihin asti, tämä väestö ihan kuin olisi yhtäkkiä pysähtynyt huomatessa, että mitä läntisemmäksi muuttuu seudun sijainti, sitä niukkaammaksi luonto muuttuu ja vaikeammaksi tulee maanviljely – Venäläisien muinaiselinolojen tärkein perusta. Seuratessa Korelan maantieteellista kartalla sijaitsemista olemme melkein näkevinämme kuten Venäläinen väestö mahtavana tahdinmukaisena aaltona virtaa Länteen, muuttuen yhtäkkiä liikuttomaksi jättäen väliin kapean maapalstan Korelan väestön asuttavaksi. Jokainen, joka tuntee vaikka jonkin verran Aunuksen läänin, tietää, miten erilaisia ovat maan laji ja sen ominaisuudet Äänisen Eteläpuolella Länsipuoleen verrattuna. Ensimmäisellä – Lotinapellon, Vytegran, Puudosin ja Kargopolin kihlakunnissa – maasto on tasaista ja aika kuivaa, melkein kaikkialla sitä maata voi viljellä. Mitä koskee Länsipuolta, niin siellä on suurin piirtein ainoastaan vain tuntureita, soita ja järvejä. Ääninen ja Svir-joki ovat vetäneet jyrkän viivan molempien lääni-osien väliin ja omalla tavallaan kummankin leimauttaneet. Länsipuoli, jolla on aika vähän yhteistä Eteläpuolen kanssa, hämmästyttävän paljon muistuttaa Suomea. Kaikki, mitä tiedämme Suomen ilmastosta, luonnosta, maaperästä, löytyy myös meidän Korelassa. Lukiessamme Batjushkovin merkitsevää Suomea kuvaavaa kirjoitusta, näemme edessämme Korelan ja vaistomattomasti toistamme toisen meidän runoilijan kirjoittamia sanojaan: villi Korela, villi! Ja Aunuksen läänin Länsiosa on aivan Venäläinen. Elämänolot, tavat ja perinteet täällä ovat samanlaisia, mitä Venäjän sisäalueilla, poikkeuksena on ainoastaan Korelan oma syntyperäinen kielensä. Ja kuitenkin, jos te asutte läänin tällä alueella, tulette tahtomatta tuntemaan, että Venäjän asemesta olette vain sen lähellä ja että itse varsinainen Venäjä on Venäläiselle korvaamaton niin kuin korvaamaton omille lapsilleen on oma äitinsä.


A.Lastotshkin
Aunuksen kokoelma: Aunuksen alueen historian, maantieteen,
tilasto- ja kansatieteen aineistoja,
3. osa, Petsroskoi 1894.