heninen.net
heninen.netРусский | English
vuodesta 1997Ajankohtaista    Tämä päivä historiassa

Otteita kirjasta
"Matka Ääniselle ja Karjalaan"

1. Suolan salakuljetuksesta

Suolattava kala leikataan pituussuunnassa selkärankaa pitkin, perataan ja huuhdellaan pikemminkin kuin pestään, koska "muuten siinä on paljon puuhaa". Kun nuo ennakkovalmistelut on viety loppuun, kala pannaan suolaan, mutta suolaa on vain nimeksi, koska pohjoisessa tuo "rahvaan sokeri" on kovin kallista, jotta sitä voisi käyttää kohtuuttomasti. Aiheesta on kirjoitettu paljon, mutta kirjoittaminen ei ole johtanut mihinkään kunnolliseen, koska kruunun tulot näyttävät olevan tärkeämpiä kuin koko alueen hyvinvointi. Alussa olimme kovasti ihmetelleet sitä, että ollessamme joskus Karjalan pitäjissä jouduimme syomään vuosi sitten suolattua kalaa, joka oli kuitenkin erinomainen maultaan. Mistä tämä saattoi johtua? me ihmettelimme. Onko kyseessä taas kerran venäläisten taitamattomuus? Kyselimme asiaa vanhoilta ihmisiltä ja saimme vihdoin tietää totuuden. Syy oli siinä, että erotukseksi Venäjästä Karjala sijaitsee lähempänä Suomea, ja siellä suola on hyvin halpaa; hyvä hevonen, joka ei jätä isäntäänsä, kunnon vankkurit tai reki ja tarkka pyssy, joka muualla näyttää olevan vain kansansaduissa, mutta täällä on todella olemassa, tosin vain ruudin kovan hinnan ansiosta, - ja kokonaisia suolaa kuljettavia hevoskuormia ajaa Suomesta Karjalaan; meikäläistä ei tässäkään asiassa ole onnistanut - liian kauas on asettunut asumaan. Tuosta karjalaisten onnesta ovat saaneet vihiä ne, joiden kuuluu saada tietää siitä, ja Suomen rajalle asetettiin tullivartiosto, mutta koska tunnetun säännon mukaisesti valvonta vain lisää salakuljetusta, suolaa kuljetetaan sittenkin, vaikka se onkin nyt jonkin verran kalliimpaa, koska sen hintaan on lisättävä kuljetuskustannukset sekä hinnanmuodostuksen uusi osatekijä, nimenomaan ihmishengen hinta, tuo kerroin on nostanut suolapuudan hintaa kymmenen kopeekan verran.

Osa 2.

© 1997–2016
Lähetä viesti Antti Hänniselle