Petroskoin luterilaisia kirkkoja

Petrozavodskaja sloboda -nimisen taajaman ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin 1700-luvun alkupuolella Pietarin tehdasta rakentamaan tulleita ulkomaisia asiantuntijoita varten.

"Saksalainen" puukirkko sijaitsi Vytegran tien (nyk. Pravdankatu) ja Hautuumaan katujen (nyk. Volhovskajakatu) kulmassa. Siinä oli perinteellinen piikkihuippuinen kellotapuli. Kirkon ympärillä oli saksalainen hautuumaa, jota ympäröi puu- ja myöhemmin metalliaita.

1730-luvulla ulkomaiset asiantuntijat olivat jo lähteneet, ja kirkko alkoi rappeutua.

Vuonna 1790 Katariina Toisen käskystä Petroskoihin perustettiin kuusi rykmenttiä käsittävä jääkäripataljoona Viipurin läänin maattomista suomalaisista talonpojista. Pataljoonan yhteydessä toimi pappi, "vaikka pataljoonaa koskevien sääntöjen mukaisesti sellaista virkaa ei ollutkaan, mutta koska Petroskoissa oli muutenkin ollut paljon luterilaisia virkailijoita, pappi oli tarpeen ei vain yksinomaan suomalaisia varten".

Luterilainen kirkko ei silloin enää toiminut. Entiselle luterilaiselle hautuumaalle rakennettiin vähitellen kaupungin taloja, mutta vielä 1930-lukuun mennessä ns. vanhalla saksalaisella hautuumalla säilyi valurautaisia hautamuistomerkkejä.

1800-luvun keskivaiheilla Petroskoissa asui satakunta luterilaista, suomalaista ja saksalaista. 1858 perustettiin Aunuksen kuvernementin evankelis-luterilainen seurakunta, ja vuodesta 1865 seurakunnan keskus sijaitsi Petroskoissa. Aunuksen maaherralta Juri Arsenjevilta anottiin lupaa rakentaa kaupunkiin luterilainen kirkko.

Entisen "saksalaisen" kirkon paikkaa ei enää voitu käyttää luterilaisen kirkon rakentamiseen, koska oli voimassa käsky, jonka mukaan "vierasuskoisia rakennuksia" sai rakentaa vähintään 103 sylin päähän ortodoksiseta kirkosta. Siksi luterilaiselle kirkolle annettiin uusi tontti, joka sijaitsi Kuvernöörin puuistossa eli Drjevljankan (vuodesta 1902 Gogolinkadun) ja Englanninkadun (nyk. osa Engelsinkatua) kulmassa. Ilmaiseksi myönnettiin myös hirsiä.

Uuden kirkon rakennustyöt aloitettiin 1869 petroskoilaisen arkkitehdin Mihail Markovin piirustusten mukaisesti. Kirkko valmistui 1871, mutta maaherran kanslian rakennusosasto ei antanut lupaa sen avaamiseen ennen kuin kunnostustyöt kirkon ympätillä oli viety päätökseen.

5. heinäkuuta 1873 luterilaiselle hautuumaalle annettiin uusi paikka, joka oli Neglinkan ortodoksisen ja juutalaisen hautuumaan välillä.

5. elokuuta 1873 luterilainen kirkko oli vihdoin vihitty. Kirkko paloi kuitenkin 1889 savupiipussa olleen vian takia.

1. elokuuta 1890 anottiin uuden kirkon rakentamista, ja heinäkuussa 1891 rakennusosasto hyväksyi entisten piirustusten mukaisesti tehdyn rakentamissuunnitelman. Muutoksia tehtiin ainoastaan uunien rakenteisiin ja julkisivun koristeisiin. Rakentamiseen myönnettiin jälleen valtion hirsiä.

Luterilainen kirkko valmistui 1891. Sen vieressä oli pieni kirkkoherran talo.

1893 luterialiselle hautuumaalle myönnettiin uusi paikka, joka sijaitsi Pietarin tien varrella (nyk. Pervomaiskinkatu)kolmen kilomertin päässä kaupungista korkealla hiekkaharjulla tien vasemmalla puolella. Hautuumaa oli käytössä 1920-luvun loppuun asti.

Suomen julistettua itsenäisyyden luterilainen seurakunta supistui huomattavasti. Uskovaisia alettiin vainota. Jumalanpalveluksia pidettiin kirkossa lokakuuhun 1923.

Maaliskuussa 1925 luterilaisen kirkon rakennus annettiin urheiluneuvoston käyttöön.

Koska luterilaisen kirkon vasemmalle puolelle rakennettu Talonpoikaismajatalo oli aivan toista tyyliä, kesällä 1927 kirkko purettiin ja siirrettiin sadan metrin päähän (Gertseninkadulle päin). Se rakennettiin uudelle kivijalalle vanhasta materiaalista entisen näköisenä. Siinä oli kaupungin urheilutalo. Vuosina 1940-1960 tässä rakennuksessa oli sotilaskomissariaatti, ja sen jälkeen nykypäiviin asti siinä on ollut urheilulaitoksia. 1990-luvulla entisen luterilaisen kirkon rakennus paloi, mutta se korjattiin uudelleen.

Suolusmäen kylässä, joka on nykyään osa Petroskoita, oli vuosina 1941-44 toiminut luterilainen kirkko. Myöhemmin rakennuksessa sijaitsi klubi.

31. heinäkuuta 1969 Petroskoissa rekisteröitiin virallisesti Viron evankelis-luterilainen kirkon seurakunta. 22. tammikuuta 1970 seurakunta osti Petroskoin laidalta (Gvardeiskajakadulla) sijainneen hirsitalon rukoushuonetta varten.

Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 2. helmikuuta 1970, mutta kaste-, vihkimis- ja ruumiinsiunausmenot sallittiin virallisesti vasta vuodesta 1975. Samalla vuoteen 1979 jokaiseen jumalanpalvelukseen piti saada viranomaisten erikoislupa.

Vuonna 1981 ratkesi kysymys luterilaisen kirkon rakentamisesta. Uusi rakennus oli rakennettu korvaa rukoushuoneen. 18. joulukuuta 1983 Viron evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Edgar Hark oli vihkinut uuden kirkon.

Seurakuntatalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1989. 22. lokakuuta 1990 Viron evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kuno Pajula oli vihkinut seurakuntatalon.

Neuvostoliiton hajotua luterilainen kirkko liitettiin 1992 uudelleen perustettuun Inkerin evankelis-luterilaiseen kirkkoon. 1990-luvulla nousi kysymys uuden luterilaisen kirkon rakentamisesta ja valmistui myös sen rakentamissuunnittelu.

11. syyskuuta 2004 Lohijoen viereisessä puistossa Krasnoarmeiskajakadun ja Drevljanskajan rantakadun välisellä tontilla vihittiin paikka, jolle kirkko on tarkoitus rakentaa. Rakennussuunnitelman tekija on Savonlinnan arkkitehti Keijo Tolppa.

Peruskiven pyhitysseremonia pidettiin toukokuun 4. syyskuuta 2005.

Syyskuun 6. pnä v. 2009 Inkerin Evankelis-Luterilaisen Kirkon piispa Aarre Kuukauppi pyhitti kirkon.