Valtiovarainministeriön muistio

8. marraskuuta 1908

…Laatokalta melkein pohjoiseen asti koko Aunuksen läänin seutu on metsän peittämää, ja rajalta kauas sisämaahan kukkulat vuorottelevat soiden kanssa ja tuon tuostakin näkee kallioita ja järviä. Aika ajoin sattuu peltoja ja niittyjä. Kulkuyhteydet Suomeen toimivat hyvin vain talvisin, kun maa on jäässä ja lumen peitossa. Maa jäätyy kuitenkin epätasaisesti, eri paikoissa eri aikaan, siksi harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta teitä ja polkuja tulee joka talvi uuteen paikkaan ja ne johtavat eri suuntiin. Alkutalvella kulkeminen on helppoa, kunnes sataa paljon lunta, ja silloin kaikki tiet menevät tukkoon myös tiheään asutulla seudulla, niin että pääseminen paikkakunnalta toiselle on hankalaa ja joskus mahdotonta. Kesällä taas Suomeen pääsee vain vesiteitse, järviä pitkin, paria varsin huonokuntoista tietä lukuun ottamatta. Siitä huolimatta on useaan otteeseen herännyt kysymys tullilaitosten järjestämisestä Aunuksen läänin pohjoisosaan. Siitä keskusteltiin 1880- ja 1890-luvulla, kun tarkasteltiin Asetusta Keisarikunnan ja Suomen Suuriruhtinaskunnan välisistä kauppasuhteista. Päätöstä ei tehty, koska sen piti vielä kypsyä, niin että kysymys on vieläkin auki. Toisaalta olemassa oleva tilanne on luonnollisella tavalla johtanut rajaseudun väestön vapaan vaihtokaupan syntyyn: Venäjän karjalaiset tuovat Suomesta ruoka- ja taloustarvikkeita, ja vievät sinne tuoretta ja suolaista kalaa. Suomalaiset taas ostavat täältä tupakkaa ja vodkaa. Kaikkea tätä vaihdetaan kuitenkin hyvin pieniä määriä, koska paikalliset asukkaat ovat varsin köyhiä. Tämä Aunuksen läänin asukkaiden huutava kurjuus ja rajaseudun tiettömyys todistavat puolestaan, ettei voida uskoa todeksi ulkomaisten arvokkaiden tavaroiden laajaa salakuljetusta Lentieran kautta Petroskoihin…

Lentiera sijaitsee maantien varrella, jonka paikallinen zemstvo-itsehallinto on rakennuttanut Repolan volostista Petroskoihin ja Poventsaan, 300 virstan päässä läänin pääkaupungista. Lentierasta Poventsaan on yhtä pitkä matka. Venäjän lähimmät kauppaa käyvät paikkakunnat, mistä Lentieran asukkaat saisivat ostaa kaikenlaista tarpeellista tavaraa, ovat niin kaukana, että talonpoikien on selvästikin mahdotonta käyttää noiden kaupunkien kauppatoreja, mikä vaikeuttaa entisestään heidän asemaansa tässä suhteessa…

Tärkeimpiä teitä, jotka yhdistävät Aunuksen läänin pohjoisosan Suomeen ja joilla tiettynä vuodenaikana on mahdollista matkustaja- ja tavaraliikenne, ovat seuraavat:
1) pyörillä kulkevan ajoneuvon ajettava tie Repolan volostista Kivovaaran rajakylän kautta Pielisjärvelle;
2) suora vesitie ja talvitie Lentierasta Pielisjärvelle;
3) talvitie Kostamuksen kylästä suomalaiseen Kaidojärven kylään.

…Tämän harvaan asutun köyhän seudun väestö asuu 39 kylässä, jotka sijaitsevat rajan tuntumassa ja joiden yhteinen asukasluku on 2667 henkeä … Se ei pysty hankkimaan Venäjällä edes jauhoja ja suolaa, koska välimatkat ovat sen verran pitkät, että kaupunkimatka tulee maksamaan monta kertaa enemmän kuin hankittavat tavarat. Kulkuyhteydet niin Venäjän kaupunkeihin kuin Suomeenkin ovat edelleen huonossa kunnossa…


KA KT, dr. 1, op. 1, d. 105/61, s. 129-131. Kopio.