Rauhansopimusten valmistelu Italian, Romanian, Bulgarian, Unkarin ja Suomen kanssa |
|
Neuvostoliiton, Yhdistyneiden Kuningaskuntien, ja Yhdysvaltojen hallitukset ovat sopineet pyytämään että Ranskan ja Kiinan hallitukset kiinnipitäisivät seuraavista menettelytavoista rauhansopimusten valmisteluissa: 1. Ulkoministereiden Neuvosto, laatiessaan sopimuksia Italian, Romanian, Bulgarian, Unkarin ja Suomen kanssa, ainoastaan ne neuvoston jäsenet jotka ovat, tai niiden sopimusten mukaisesti ovat, jotka Ulkoministereoreiden neuvostoa Berliinin neuvouitteluissa perustettaessa sovittiin, katsotaan olevan antautumis ehtojen allekirjoittaja, tulevat ottamaan osaa, ellei tai kunnes Neuvosto sopimuksen mukaisesti ryhtyy lisätoimenpiteisiin muita Neuvoston jäseniä ottamaan osaa kysymyksiin jotka välittömästi heihin liittyvät kutsuakseen. Toisin sanoen: (A) Italian rauhansopimuksen ehdot tulevat valmistamaan Yhdistyneiden Kuningaskuntien, Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton ja Ranskan Ulkoministerit. (B) Romanian, Bulgarian ja Unkarin rauhansopimuksen ehdot Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien Ulkoministerit. (C) Suomen rauhansopimuksen ehdot Neuvostoliiton ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien Ulkoministerit. Ulkoministerien sijaisten tulee välittömästi niiden sopimusten nojalla jatkaa työtänsä Lontoossa, jotka ovat sovittu niistä kysymyksistä keskulteassa ensimmäisessä Ulkoministereiden Neuvoston täysistunnossa Lontoossa. 2. Kaikkien näiden luonnosten valmistuttua, Ulkoministerien Neuvosto kutsuu kokoon neuvottelutilaisuuden Italian, Romanian, Bulgarian, Unkarin ja Suomen sopimuksia harkitseakseen. Kokoukseen tulee ottamaan osaa 5 Ulkoministerien Neuvoston jäsentä sekä kaikki ne Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenet jotka aktiivisesti huomattavilla sotajoukoilla osallistuivat sodankäyntiin Eurooppalaisia vihollismaita kohti, nimittäin: Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Yhdistyneet Kuningaskunnat, Amerikan Yhdysvaltiot, Kiina, Ranska, Australia, Belgia, Valkovenäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Brasilia, Kanada, Tšekkoslovakia, Etiopia, Kreikka, Intia, Alankomaat, Uusi Seelanti, Norja, Puola, Etelä-Afrikan Liittovaltiot, Jugoslavia, ja Ukrainan Neuvostososialistinen tasavalta. Neuvottelutilaisuutta ei tule pidettävän myöhemmin kuin viimeistään 1. toukokuuta vuonna 1946. 3. Neuvottelutilaisuuden harkitselujen päätyttyä ja sen ehdotuksia harkittuaan ne valtiot jotka ovat Italian, Romanian, Bulgarian, Unkarin ja Suomi-Ranskan kanssa aselevon allekirjoittamiseen valtuutetut ja pidetty oikeutetuiksi rauhansopimuksen Italian kanssa allekirjoittamiseen, tulee valmistaa lopullisten rauhansopimusten tekstit. 4. Lopulliset niin valmistetut erilliset rauhansopimukset tullaan allekirjoittamaan niiden maiden edustajien toimesta jotka ovat sodassa kyseenomaisten vihollismaiden kanssa. Rauhansopimuksien tekstit tulee lopuksi luovuttaa niille toisille Yhdistyneille Kansakunnille jotka ovat sodassa kyseenomaisten vihollismaiden kanssa. 5. Rauhansopimukset astuvat voimaan välittömästi liittoutuneiden maiden kyseenalaisten rauhansopimuksien allekirjoitusoikeutujen ne vahvistettua, Ranskan katsotaan olevan tässä asemassa Italian rauhan tapauksessa. Sopimukset ovat riippuvaiset kyseenalaisten vihollismaiden vahvistuksesta.
|