heninen.net
heninen.netРусский | English
vuodesta 1997Ajankohtaista    Tämä päivä historiassa

1785

Lainaus akateemikko N.Ozeretskovskin kirjasta
"Matkakirjeitä Laatokalta ja Ääniseltä"

Osa VIII

...Aunuksen seudun esihistoriaa ja sen entisiä asukkaita koskevat historialliset huomautukset ovat seuraavanlaiset.

Vanhimpien venäläisten ja ulkomaisten tutkijoiden väittämän mukaan, jota pidetään yleisesti todenperäisenä ja joka sisällytettiin Venäjän historian kirjoituksiin, Aunuksen käskynhaltijakunnan alue kuului muinaisille venäläisille, jotka rohkeudellaan ja urheudellaan laajensivat alueitaan Suomen rajoilta itään Uralvuorille saakka ja Vienanmereltä etelään Väinäjoelle ja Polotskin alueelle asti; näin ollen koko Karjala, osa Lappia, (Varsinais-) Suur-Venäjä ja Pomoria sekä nykyinen Permin alue olivat nimeltään Rus eli Venäjä jo paljon ennen kuin slaavit asettuivat asumaan tälle alueelle.

Aunuksen läänin alkuperäisväestöön voidaan todennäköisesti laskea kuuluviksi Suur-Permin asukkaat; tuo alue ulottui Petshorajoelta ja Vytshegdajoelta jopa Suomeen saakka, Permin alueen lisäksi siihen kuuluivat vanha Karjala kokonaisuudessaan sekä nykyiset Aunuksen, Arkangelin ja Vologdan käskynhaltijakunnat1. Mikäli kielten yhtäläisyydet ovat todistuksena kansojen samasta alkuperästä tai niiden pitkäaikaisesta ja kiinteästä kanssakäymisestä, niin karjalaisten ja syrjäänien2, Arkangelin läänin alkuperäisväestön yhä käyttämät murteet osoittavat yllä esitetyn käsityksen oikeaksi. Tuon maan monista heimoista käytettiin muinaisaikoina nimeä biarmilaiset eli permiläiset: alkaen Suomesta niitä olivat karjalaiset, sitten idempänä jäämit eli muinaishämäläiset3, edelleen vienanjokelaiset, varhaiset hantit ja mansit, syrjäänit, petshera eli samojedit4 ja itse permiläiset. Maata hallitsivat alussa omat hallitsijat, jotka tulivat kuuluisiksi urheudestaan ja sodistaan, sittemmin maa siirtyi Venäjän alaisuuteen. Biarmian valloittamisen tarkka ajankohta ei ole tiedossa; tiedetään varmasti vain se, että myöhemmin Karjala kuului Novgorodille5, ja 1700-luvun alussa sen asukkaat ottivat osaa naapurissa asuneita hämäläisiä ja suomalaisia vastaan tehtyihin sotaretkiin, joita järjestettiin saaliin toivossa tai kostoksi.

Muinais-Karjala rajoittui Suomeen, ja maantieteellisen asemansa takia se oli jatkuvasti sotaselkkausten näyttämönä, koska Novgorodin ja suomalaisten, hämäläisten ja ruotsalaisten suhteet olivat sotaisia. Venäläisiä asuu nykyään Äänisjärven länsirannikolla ja Vienanmeren Karjalan-puoleisella rannalla, joka on säilyttänyt nimensä nykyaikaan asti. Venäläiset asuttivat tuon elinkeinojen harjoittamiselle suotuisan rannikkoseudun, ja alkuasukkaat joutuivat siirtymään sisämaahan. Heidän lähimmät asutuksensa alkavat jo 20 virstan päässä venäläisistä, ja niistä käytetään jo nimeä Karjala. Asukkaat puhuvat omaa vanhaa luonnollista kieltään, jota venäläiset eivät ole omaksuneet.

Yllämainituista kansoista, jotka olivat aikoinaan asuttaneet Biarmiaa, jäämit eli hämäläiset ja suomalaiset ansaitsevat erikoista huomiota, koska ne olivat Venäjän lähimpiä naapureita ja 200 vuoden ajan kävivät taukoamatta sotaa novgorodilaisia vastaan. Venäjän historian väsymätön tutkija herra Tatishtshev olettaa, että hämäläisten asuttama seutu ulottui Laatokanjärven pohjoispuolelta alkaen Karjalasta Vienanjoelle asti3. Kemin ja Suman linnoitus on säilyttänyt nimensä nykypäiviin asti, mikä todistaa oikeaksi yllämainitun väitteen, samoin kuin hämäläisten ja suomalaisten olemassaolon, niiden naapuruuden ja osallisuuden kaikkiin Karjalaa ja Novgorodia vastaan tehtyihin sotaretkiin; noiden kahden kansan ainainen liitto on epäilemättä todistuksena niiden läheisistä suhteista. Ne kävivät aina sotaa yhdessä, ja kun oli pienikin vaara tai toive saaliista, ne tulivat veneillään. Tästä seuraa, että ne ovat asuneet lähellä toisiaan. Mikäli Suman linnoitusta voidaan todennäköisesti pitää suomalaisten asutuksena, niin hämäläisten keskuksena oli nykyinen Kemin kaupunki6.

  1. Nykyaikaiset tiedot eivät puolla näin suuren ugrilais-suomalaisen valtion olemassaoloa. Muinaisaikoina mainitulla alueella oli useita ugrilais-suomalaisia ruhtinaskuntia ja heimoja, mm. Rus; tämä väite perustuu karjalais-suomalaiseen kansanperinteeseen.
  2. Nykyiset komit.
  3. Nykyaikaiset tiedot eivät vahvista ollenkaan tätä väitettä
  4. Tekijä osoittaa virheellisesti saamelaisten (samojedien) asuinsijat, saami on karjalan, suomen ja vepsän (vienanjokelaisten) sukukieli. Nuo eteläiset suomensukuiset heimot syrjäyttivät saamelaiset, jotka joutuivat siirtymään mainitun alueen pohjoisosiin.
  5. Novgorodin valtakaudella Karjalan ruhtinaskunnat olivat riippuvaisia Novgorodista, vaikka säilyttivätkin jossain määrin itsenäisyytensä.
  6. Varhaissuomalaiset ja -hämäläiset asuivat nyky-Suomen lounaisosassa.

Osa I

© 1997–2016
Lähetä viesti Antti Hänniselle