Sortavalan historia

Poikkeuksellisen maantieteellisen asemansa ja suotuisten luonnonolojensa vuoksi Sortavalan seutu oli muinaisista ajoista lahtien suosittu asuinpaikka.

1300-luvulla Tohmajoen ja Helylänjoen yhtymakohdan viereiselle mäelle muinaiskarjalaiset perustivat Paason puulinnan (linnamäki), jonka ruotsalaiset myäemmin hävittivät.

1500-luvun asiakirjoissa mainitaan ensimmäisena Riekkalansaaressa sijainnut Karjalan Nikolan-Serdovolskin pogosta.

Vuonna 1632 Ruotsi-Suomi perusti pogostan viereen Lappajärven lahden rannalle Sordavallan kaupungin. Sortavala sai kaupunkioikeudet 1646. Kaupungin viereiset maat yhdistettiin kreivikuntaan, joka oli Bannerin suvun hallinnassa. 1657 Sortavalaan rakennettiin kreivin linna, mutta 1681 se lakkautettiin. Bannerin suvun vaakunan pohjalta on luotu Sortavalan kaupungin vaakuna.

Tammikuussa 1705 Pohjan sodan aikana Venäjän sotajoukot miehittivät Sortavalan kolmen päivän ajaksi. Venäjän sotajoukot kulkivat Laatokan jäätä pitkin.

Uudenkaupungin rauhansopimuksella kaupunki siirtyi Venäjälle ja se nimitettiin Serdoboliksi.

1742-1743 sodan aikana ruotsalaiset miehittivat Serdobolin ja polttivat sen täydellisesti.

1783 Katariinan asetuksella Serdobolista tuli Viipurin läänin kaupunki, ja 1811 koko lääni liitettiin Suomen Suuriruhtinaskuntaan.

Suomen riippumattomuuden julistamisen jälkeen kaupunki on nimitetty Sortavalaksi.

Suomen itsenäistyttyä 1917 kaupungista tuli virallisesti Sortavala, millä nimellä suomalaiset ja karjalaiset ovat sitä aina kutsuneet.

Talvisodan aikana ilmaiskut toistuivat useamman kerran.

Talvisodan seurauksena Sortavala siirtyi Neuvostoliitolle. Kantaväestö evakuoitiin Suomeen uuden rajan taakse.

15. Elokuuta 1941 suomalaiset sotajoukot vuorostaan vapauttivat Sortavalan. Väestö palasi omiin taloihinsa.

19. syyskuuta 1944 rauhasopimuksessa Sortavala jai jalleen Neuvostoliiton alueelle ja asukkaat jättivät kaupungin.

Nykyisin Sortavala ja Sortavalan piiri kuuluvat hallinnollisena osana Karjalan Tasavaltaan ja sitä kautta Venäjän Federaatioon.