.  .  .

Vienan Karjalan kuntien valtuuttamain edustajain kokous

pidettiin kaikkina kolmena päivänä kunnantalolla Lamminpohjan kylänosassa. Uhtualaisten omasta alotteesta oli kunnantalon harjalle kohotettu Suomen lippu. Edustajia oli pääasiallisesti eteläisistä Vienan Karjalan kunnista. Yleensä oli osanotto kokoukseen erittäin vilkasta ja asiain käsittely keskusteluineen suoritettiin tavalla, jota ei olisi odottanut seudulta, jonka omintakeinen kunnallinen elämä on vasta alkamassa. Suomesta oli kokouksessa läsnä: pankinjohtaja M.Honkajuuri, toimittaja Kaarlo Koskimies, tohtori Väinö Salminen, kirjailija Ilmari Kianto, tuomari Viljo Puustinen ja maisteri A.O.Väisänen.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin tuomari Sakari Alanko ja sihteeriksi opettaja Vasili Keynäs.

Sittenkun puheenjohtaja oli osanottajille huomauttanut joka suhteessa muuttuneista olosuhteista ja niiden aiheuttamista laajakantoisista tehtävistä, otettiin ensinnä käsiteltäviksi kouluolot.

Vilkkaan keskustelun tuloksena oli, että omakieliset koulut olisi hetimiten saatava seuraaviin kyliin: Kontokin kuntaan kuuluviin Akonlahden, Vuokinsalmen, Vatasalmen, Vonkajärven, Kontokin ja Kostamuksen kyliin; Uhtuan kuntaan: Uhtualle (2 koulua 4 venäläisen sijaan), Alajärvelle, Jyvälahteen, Luusalmelle ja Röhöön; Vuokkiniemen kuntaan: Vuokkiniemen (3 koulua 3 venäläisen sijaan); Pirttilahteen, Ponkalahteen, Kivijärvelle, Venehjärvelle, Tellonjoelle, Latvajärvelle, Tsenaan ja Vuonniseen.

Edelleen lausuttiin ajatuksena, että ainakin Uhtualla ja Vuokkiniemessä pitäisi hetimiten saada käyntiin ainakin yksi ylempi kansakoulu kummassakin ja muissa edes alakansakoulut. Koulujen opettajiksi hyväksyttäisiin, jollei kreikkalaiskatolisia saataisi riittävästi, myös evankelis-luterilaiseen uskontunnustukseen kastettuja henkilöitä. Omien opettajien valmistusta silmälläpitäen pidettiin tärkeänä, että Uhtualla, saataisiin jo ensi syksynä toimintaan alkukouluseminaari. Koska opettajista on suuri puute, voisi seminaarin oppikurssi olla toistaiseksi yksivuotinen. Toivomuksena lausuttiin, että Suomen kansakouluseminaarit antaisivat vapaapaikkoja vienankarjalaisille oppilaille.

Kulkuneuvojen perustamisesta keskusteltaessa pidettiin Vienan Karjalan elinehdoille välttämättömänä, että hetimiten tulisi rakennetuksi maantie Raatteesta Vuokkiniemeen. Ehdotettiin vielä seuraavia maantielinjoja: Suomussalmi – Vuonninen – Uhtua, Lentiera – Akonlahti, Uhtua – Hirvisalmi, Lämsänkylä (Kuusamon pit.) – Suvanto. Tärkeäksi katsoi kokous edelleen kanavan kaivamista Ylä- ja Kuittijärvien välille ja Kuusamo – Pistojärven vesireitin puhdistamista. Keskusteltiinpa rautateistäkin ja esitettiin niille sopivia suuntia.

Terveydenhoidon parantamisen suhteen lausuttiin toivomus, että Vienan Karjala saisi pikimmiten ainakin 2 lääkäriä sekä apteekkeja, sairaanhoitajattaria ja kätilöitä; sairaalan paikaksi olisi Uhtua sopiva.

Maakysymyksen järjestämiseksi pidettiin tärkeänä maanviljelyslainojen ottoa kuntain takausta vastaan. Maanviljelyksen parantamista tarkoittavat kurssit, kilpailut ja kaikenlainen neuvontatyö, olisi Vienan Karjalassa mitä tarpeellisinta.

Postikulun parantamiseksi päätettiin pyytää, että Uhtualle ja Vuokkiniemen perustettaisiin ensi luokan postitoimistot ja että posti saapuisi Suomesta kolmasti viikossa.

Elintarvekysymyksestä oli keskustelu vilkasta. Tiedonannot osoittivat, että viljavarat riittänevät miltei kaikkialla uuteen satoon saakka. Elintarveasiain säännöstelyä varten perustettiin Vienan Karjalan valkoisten kuntain yhteinen elintarvelautakunta, jonka kokouksessa valituille jäsenille myönnettiin laajat valtuudet.

Kirkollisten olojen jouduttua umpikujaan senjälkeen kuin monet papit ovat jättäneet paikkansa, päätettiin ensi tilassa hankkia kolme kansankielistä kreikkalaiskatolista pappia Suomesta.

Hallinto- ja oikeuslaitoksen suhteen poikkeuksellisen välitilan nykyään vallitessa päätettiin ottaa noudatettavaksi Suomen lait; toivottiin, että Karjalan retkikunnan esikunnan yhteyteen perustettaisiin erikoinen osasto siviili- ja oikeushallintoa varten.

Palovakuutus. Koska Vienan Karjalassa ei nykyään toimi entiset palovakuutusyhtiöt, päätettiin perustaa kuntain välinen palovakuutusyhtiö. Tästä aiheutuvat toimenpiteet jätettiin erikoisen toimikunnan huoleksi.

Metsäpalojen varalta tehtiin päätös, että palojen sattuessa on jokaisen riennettävä sammutustyöhön Vienan Karjalan kansallisomaisuuden säilyttämiseksi.

Suomessa asuvat vienankarjalaiset. Koska monet Suomen nimismiehet sovelluttavat Venäjän alamaisia koskevaa karkoittamismääräystä vienankarjalaisiinkin nähden, päätettiin kääntyä asiassa Suomen hallituksen puoleen.

Säästöpankin tarpeellisuudesta ja vienankarjalaisten keskusvalloissa olevien sotavankien vapautumisen mahdollisuuksista keskusteltiin niinikään.

Lopuksi valittiin kaksimiehinen lähetystö, jonka tehtäväksi uskottiin edellämainittujen kysymysten esittäminen Suomen hallitukselle.

Kokouksessa vallitsi kaiken aikaa innostunut mieliala ja yksimielisyys.

Karjalaisten Sanomat -sanomalehti N:o 13-18, 1918