Petroskoin ja Poventsan kihlakuntien ja Suomen välisen rajan topografis-tilastollinen kuvausI. Rajan maantieteellinen kuvaus.Geodeettisten mittausten mukaisesti, joita suoritettiin Hänen majesteettinsa määräyksestä 1839 ja 1840 merkittäessä maastoon Suomen rajaa, Petroskoin ja Poventsan kihlakuntien ja Suomen välinen raja on 389 virstaa 489 syliä pitkä; siinä luvussa 97 virstaa 204 syliä on Petroskoin ja 292 virstaa 285 syliä Poventsan kihlakunnan vastaisen rajan pituus. Suomen raja kulkee etelästä pohjoiseen seuraavien paikkakuntien välissä: Oikealla puolella: Petroskoin kihlakunnassa.
Poventsan kihlakunnassa.
Vasemmalla puolella: Viipurin läänissä, Salmin kihlakunnassa.
Kuopion läänissä, Ilomantsin kihlakunnassa.
Pielisjärven kihlakunnassa.
Uleåborgin läänissä, Kajaanin kihlakunnassa.
Aunuksen kihlakunnan vastainen raja kulkee useimmiten ylänköseutua pitkin; Mäkilammen kylän luona raja ylittää Suojujoen, joka itse toimii jäljempänä paikoin rajana yhdessä jokeen laskevan Korungaojan kanssa; sittemmin raja ylittää Purasta Eloniemelle johtavan polun, Korpijärven vieressä raja ylittää toistamiseen Suojujoen, Pusunvaaran lähellä kolmannen kerran saman joen ja Maaselältä Suojärven rautasulattamolle johtavan vankkuritien; tämän jälkeen raja kulkee seuraavien järvien kautta: Lapinjärven, Kuikolammen, Naisjärven, Irstan ja Unusjärven kautta, tässä kohtaa raja saavuttaa Petroskoin ja Poventsan kihlakunnan välisen rajan; tästä edelleen raja kulkee Svaltozeron kautta Kuimapuroa pitkin ja ylittää Kostamuksesta Sallijärvelle ja Livusvaaralle johtavat polut. Unusjärven ja Kostamuksesta Sallijärvelle johtavan polun välinen maasto on suurimmalta osaltaan suoperäistä; lähellä polkua vasemmalla puolella rajaa Viipurin lääni päättyy ja alkaa Kuopion lääni, jossa raja kulkee taas vuoristoseutua pitkin ja ylittää Mektijärven ja Ala-Savnjajärven, Sianvaaran kylästä Vustoniemelle johtavan polun, Kimopuron, Virmojärven, Amuzhpuron, Vaskajoen ja kaksi järveä: Palojärven ja Kambulammen sekä Siverkajoen, jonka jälkeen Runnin paikkakunnalle asti raja kulkee taas soita pitkin ylittäen Happijoen sekä seuraavat järvet: Erkosenlammen, neljännen, kolmannen, toisen ja ensimmäisen Haapajärven ja Korpilammen, edelleen raja ylittää Lijoen, joka toimii rajana, sitten järvet: Kokojärven ja Riihilammen ja Tuulijoen. Runnista alkaen raja kulkee taas ylänköä pitkin ylittäen kahdesti Lasheipuron ja Saarijärven, Pitkovalman sekä Multalammen, Honserijärven kylän lähistöllä vasemmalla puolella raja kohtaa linjan, joka erottaa Kuopion läänin Uleåborgin läänistä. Edelleen raja ylittää Mentenvaaranpuron, Alimaisesta Kovasjärvelle ja Kaskiniemelle johtavat polut, Värtänlammen, Rokajoen, Roukkulasta Kiijoelle johtavan polun, järvet: Sarnenlammen, Roikutuslammen, Honkalammen ja kahdessa paikassa Kivikiijoelta Vikolaan johtavan polun. Vihdoin Pontshin lähellä raja kohtaa oikealla puolella Aunuksen läänin Arkangelin läänistä erottavan linjan, joka muodostaa tässä kuvattavan Suomen rajan pohjoisen päätepisteen. |