heninen.net
heninen.netРусский | English
vuodesta 1997Ajankohtaista    Tämä päivä historiassa

Petroskoin ja Poventsan kihlakuntien ja Suomen välisen rajan topografis-tilastollinen kuvaus

III. Kulkuyhteydet.

On mahdotonta kuvailla tarkkaan kaikkia rajan yli vieviä kulkuväyliä, koska talvisin ajajat risteilevät mielensä mukaan suoraan jäätyneiden järvien ja soiden poikki, ja näin syntyy eri suuntiin kulkevia teitä.

Kesäisin kulkukelpoisia ovat vain kaupunkien väliset tiet, joita pitkin kuljetetaan postia; kylät ja kirkkokylät taas sijaitsevat useimmiten kauempana ja niitä yhdistävät toisiinsa huonokuntoiset kylätiet, jotka erityisesti raja-alueen pohjoisosissa ovat aivan kulkukelvottomia, niin että hevosella pääsee kulkemaan vain talvella, kesällä on pakko mennä veneellä tai kävellä.

Petroskoista lähtee kaksi postinkuljetustietä:

1. Aunukseen.

Polovinan asema 24 virstaa 10 hevosta
Prääsän asema 24½ virstaa 8 hevosta
Pyhäjärven asema 15¼ virstaa 8 hevosta
Keskijärven asema 31¼ virstaa 8 hevosta
Torasjärven asema 24½ virstaa 8 hevosta
Aunus 28½ virstaa 8 hevosta
  148 virstaa  

2. Poventsaan.

Suojun asema 17 virstaa 2 hevosta
Sunan asema 24½ virstaa 2 hevosta
Kontupohjan asema 16½ virstaa 2 hevosta
Mäenselän asema 17¼ virstaa 2 hevosta
Lisman asema 15 virstaa 2 hevosta
Käppäselän asema 33¼ virstaa 2 hevosta
Perguban asema 26 virstaa 2 hevosta
Lumbushan asema 17 virstaa 2 hevosta
Poventsa 18¾ virstaa 2 hevosta
  185¼ virstaa  

Suuri ajoreitti Petroskoista Voznesenjen Syvärijoen laiturille ja Vytegran kaupunkiin:

Derevjannoen kyytiasema 23¾ virstaa 4 hevosta
Pedäselän kyytiasema 10 virstaa 4 hevosta
Soksun kyytiasema 24 virstaa 4 hevosta
Soutjärven kyytiasema 21 virstaa 4 hevosta
Kalajoen kyytiasema 16 virstaa 4 hevosta
Himjoen kyytiasema 14 virstaa 4 hevosta
Voznesenjen kyytiasema 19 virstaa 4 hevosta
  128 virstaa  
Oshtan postiasema 18¼ virstaa  
Oshtasta Vytegraan Pietarin-Arkangelin maantietä pitkin 59½ virstaa  
  77¾ virstaa  
Yhteensä Petroskoista Vytegraan 205¾ virstaa  

Pedäselän kyytiasemalta Latvan kirkkomaalle johtava vankkuritie Petroskoin kihlakunnassa:

Latvan kirkkomaa 24 virstaa
Ivinan kylä 25 virstaa
Ostretshinin kylä 10 virstaa
Syvärijoelle 1 virstaa
  60 virstaa

Kesäisin kulkukelpoinen hiekkatie Petroskoista Viipurin läänin Salmin kihlakunnan Suojärven Annantehtaalle Aunuksen maantietä pitkin:

Prääsän asema 48¼ virstaa
Kindosovon kylä 12 virstaa
Säämäjärvi 24 virstaa
Jessoila 9 virstaa
Uhmoila 1 virstaa
Tshasovenskaja 10 virstaa
Veskelys 12 virstaa
Savilatsu 9 virstaa
Maaselkä 10 virstaa
Tsalki 9 virstaa
Kongojärvi 5 virstaa
Raja 7 virstaa
  156¼ virstaa
Suomen tulliasema 2 virstaa
Mökki-majatalo 5 virstaa
Jehkilä 5 virstaa
Suojärvi 8 virstaa
  20 virstaa
Yhteensä 176¼ virstaa

Suojärveltä Annantehtaalle:

kesätietä pitkin 16 virstaa
talvitietä pitkin 10 virstaa

Huomautus. Kindosovossa ylitetään Suojujoki lautalla, jonka on tehty 14:stä neljän sylin pituisesta hirrestä; Kindosovon ja Säämäjärven kylien välissä on Säpsäjoen (Suojujoen sivujoki) yli johtava puinen paalusilta.

Jessoilasta Aunuksen kihlakuntaan johtava hiekkatie yhtyy Aunuksen maantiehen Keskijärven aseman tuntumassa; se kulkee Petroskoin kihlakunnan kylien läpi:

Korsa 5 virstaa
Rupstoila 6 virstaa
Salmenniskan kirkkomaa 13 virstaa
Mikkilä 2 virstaa
Hokanmäki 6 virstaa
  32 virstaa

Aunuksen kihlakunnan:

Pieni Kutsjärvi 5 virstaa
Kutsjärvi 2 virstaa
Uutkanmäki 10 virstaa
Keskijärvi 15 virstaa
  33 virstaa
Yhteensä 65 virstaa

Veskelyksen kirkkokylältä alkava vankkuritie johtaa:

Potkuselän kylään 6 virstaa

Edelleen joen yläjuoksua myötäillen:

rajalle 6 virstaa
Hautavaaran kylä 6 virstaa
Lepistö 17 virstaa
Annantehdas 8 virstaa
  43 virstaa

Toinen Hautavaarasta alkava tie:

Eloniemen kylä 17 virstaa

Edelleen vankkuritie:

Kuikkoniemi 6 virstaa
Leppäniemi 2 virstaa
Akemisto 3 virstaa
Tuhanvaara 4 virstaa
Suojärvi 3 virstaa
  35 virstaa

Huomutus. Kahden virstan päässä rajasta sijaitsee vakituinen suomalainen tullivartioasema, siinä on tiepuomi ja jalkaväkivartijoita, ja 12 virstan päässä rajasta Jehkilän kylässä on ratsuvartiosto.

Toinen kärrytie Petroskoista Annantehtaalle kulkee Poventsan maantien Suojun aseman ja Kenttijärven tehtaan kautta:

Suojun asema 17 virstaa
Koosalmen kylä 15 virstaa
Kenttijärven kylä 13 virstaa
Munjärven lahti 17 virstaa
Kenäki 11 virstaa
Nelkanjärvi 12 virstaa
Honkamuksa 12 virstaa
Ravanmäki 8 virstaa
Nälmäjärvi 10 virstaa
Tsalki 7 virstaa
Kongojärvi 9 virstaa
Raja 7 virstaa
  138 virstaa

Kärrytie Petroskoista Valasmon tehtaalle Poventsan kihlakunnassa:

Suojun asema 17 virstaa
Koosalmi 15 virstaa
Kenttijärvi 13 virstaa
Munjärven lahti 17 virstaa
Kenäki 11 virstaa
Ventyrä 23 virstaa
Homanniemi 14 virstaa
Lintujärvi 17 virstaa
Pälväjärvi 30 virstaa
Valasmon tehdas 7 virstaa
  164 virstaa

Valasmon tehtaalta Sunajokea pitkin kulkee höyrylaiva, sen kulkureitti on 120 virstaa pitkä ja kulkee seuraavien järvien kautta: Poikkolo, Tshudozero, Kuutamolahti, Uskali, Koerosalmi, Himola, Nimetön salmi, Roikonniemenjärvi, Kolodozerkajoki ja edelleen Vonkajärven vesistön kautta Lentieranjärvelle. Tuo höyrylaiva kuuluu Valasmon tehtaalle, laivan liikkeellepanevana voimana on 12 hv:n höyrykone, sen uppoama on 2½ jalkaa ja se pystyy hinaamaan kerralla 10 000 puutaa rautamalmia.

Valasmon tehtaalta kulkee Annantehtaalle ratsutie, jonka pituus on 80 virstaa, se ylittää rajan 30 virstan päässä Valasmon tehtaalta. Tätä tietä käyttävät enimmäkseen Suomen kreikkalais-katoliset karjalaiset pyhiinvaellusmatkallaan Poventsan kautta Solovetsin luostariin.

Valasmosta pääsee Sunajoen yläjuoksua myötäillen talvella rekitietä pitkin ja kesällä veneellä:

Porajärvelle 4 virstaa
Kuutamolahdelle 25 virstaa

Pälväjärveltä kulkee ylätie:

Kostamukseen 20 virstaa
rajalle 18 virstaa
Viipurin läänin Salijärvelle 16 virstaa

Toinen ylätie kulkee Kostamuksesta:

rajalle 16 virstaa
Kuopion läänin Livusvaaralle 15 virstaa

Porajärveltä Mäkrän kylään, joka sijaitsee Mäkränjärven rannalla Poventsan ja Ilomantsin kihlakuntien rajalla, lasketaan olevan 8 virstaa kuivaa maata.

Talvitie Petroskoista Annantehtaalle:

Viitana 24 virstaa
Markkela 30 virstaa
Tsuuniemi 17 virstaa
Lahti 8 virstaa
Maaselkä 30 virstaa
Raja 3 virstaa
  102 virstaa
Kuikkaniemi 25 virstaa
Koibas 3 virstaa
Annantehdas 8 virstaa
  36 virstaa
Yhteensä 133 virstaa

Huomautus. Kuikkaniemen kylään järjestetään joka vuosi talvisin suomalainen puomilla varustettu vartioasema. Kesäisin samat miehet vartioivat veneillä Suomen Laatokan-rantaa.

Valasmon tehtaalle ja Annantehtaalle johtavat tiet ovat erityisen tärkeitä siinä mielessä, että niillä on vilkas liikenne Aunuksen läänin luoteisosan ja siihen rajaavan Suomen itäosan välillä.

Paitsi näitä teitä on olemassa myös ns. vanha Kajaanin tie (entinen sotilastie), jolla pääsee ajamaan kärryillä ja rattailla. Tämä tie kulkee seuraavien kylien kautta:

Petroskoin kihlakunnassa.

Kenttijärven tehdas 43 virstaa
Munjärven kirkkokylä 10 virstaa
Sununsuun kirkkokylä 24 virstaa
Poventsan kihlakunnassa.

Pyhäniemen kirkkokylä 30 virstaa
  109 virstaa

Pyhäniemeltä kulkee ylätie:

Juustjärvelle 28 virstaa
Soutajärvelle 7 virstaa
Porajärvelle 30 virstaa
Kuutamolahdelle 29 virstaa
Sianvaaralle 30 virstaa
Lentieraan 70 virstaa
Tuulasjärvelle 40 virstaa
Kolvasjärvelle 17 virstaa
Oulun läänin rajalle 16 virstaa
  267 virstaa
Yhteensä 376 virstaa
Alimainen 15 virstaa
Lammasperä 12 virstaa
Kuhmoniemi 20 virstaa
  47 virstaa
Kaikkiaan 423 virstaa

Huomautuksia:

1. Kuutamonlahdelta Himolan kirkkokylään on talvisin 12 virstaa.

2. Sianvaaralta kulkee ylätie:

rajalle 16 virstaa
Kuopion läänin Ilomantsin kihlakunnan Vustoniemen kylään 16 virstaa

3. Lentietanjärven ja Saimaan vesistöjen välillä on 20 virstan pituinen taival.

4. Paitsi yllämainittua ratsutietä Kolvasjärveltä Alimaiseen on olemassa vielä kaksi ylätietä, jotka johtavat Poventsan kihlakunnasta Kajaaniin:

Koskiniemestä Alimaiseen 40 virstaa
Roukkulasta Kiijoelle 30 virstaa

Rajan vasemmalla puolella, Suomen puolella on hyväkuntoisia maanteitä:

  1. Suojärveltä Impilahden pitäjän kautta Viipurin läänin Sortavalan kaupunkiin, mistä yksi tie johtaa Käkisalmeen, toinen Viipuriin.
  2. Korpiselän kirkkokylän kautta Joensuuhun (Kuopion lääni).
  3. Ilomantsin kirkkokylän kautta Kajaaniin (Oulun lääni).

Toinen lähellä rajaa oleva paikkakunta, josta maantiet alkavat, on Pieliskirkko.

Sieltä kulkee postinkuljetukseen tarkoitettuja teitä:

  1. Nurmeksen kirkon kautta Kajaaniin.
  2. Kontialaakson ja Juuan kirkosta Joensuuhun.
  3. Kuopioon, josta maanteitä pitkin pääsee Suomen muihin kaupunkeihin.

Lisäksi Kuopion ja Viipurin välillä on höyrylaivaliikennettä.

Kajaanista tie johtaa Ouluun, joka sijaitsee ns. suuren rannikkotien varrella, joka kulkee pitkin Suomen merenrannikkoa ja on 1 580 virstaa pitkä.

Talvisin kun jäätyvät joet, järvet ja suot, joita Suomessa on runsaasti, maan sisäiset kulkuyhteydet paranevat ja monipuolistuvat entisestään.

Paitsi kuivan maan liikennettä suuriruhtinaskunnan kaikkien kauppa- ja teollisuuskeskusten välillä on myös vesiteitä, jotka kulkevat lukuisten jokien ja järvien kautta, joista suurin on Saimaan vesistö, sen osuus on 1/4 Suomen pinta-alasta ja se kulkee aivan rajan tuntumassa. Tuohon vesistöön kuuluu monta järviselkää, jotka ovat kaikki samalla tasolla ja joita yhdistävät toisiinsa useat salmet. Vuoksijoki yhdistää vesistön Suomelle kuuluvaan Laatokan pohjoisosaan, ja Saimaankanava yhdistää sen Viipurinlahteen.

Saimaa on kulkukelpoinen 1000 virstan pituudella, rahtilaivoilla kuljetetaan ennen kaikkea metsätuotteita, rautaa sekä karjanhoidon tuotteita Viipuriin ja Pietariin, sieltä taas kuljetetaan sisämaahan viljaa ja suolaa.

Saimaasta pääsee Oulunjärven vesistöön, nimenomaan Pielisjärvestä, joka kuuluu Saimaan vesistöön ja on 40 virstan päässä rajalta Kuopion läänin Pielisjärven kihlakunnassa, voidaan Jonkerijärvestä lähtevää Lieksajokea pitkin päästä tähän järveen, siirtyä sieltä taivalta pitkin Maanselän harjun yli Saunajärvelle, joka Lammasjärven kautta laskee Kajaanijokeen Kuhmoniemen kirkon tuntumassa. Toinen reitti kulkee Matkajokea pitkin, joka ottaa alkunsa pienestä Maanselänlammesta ja laskee jo mainittuun suureen Pielisjärveen. Maanselänlammesta kapeaa soista kannasta pitkin voi päästä Kalliolampeen, joka yhtyy Kajaanijoen vesistöön kuuluvaan Kiantojärveen. Kajaanijoki ottaa alkunsa pienestä Jortinejärvestä Maanselän juurella. 150 virstan pituisella reitillään joki muodostaa lukemattoman määrän pieniä järviä; kun joki virtaa viimeisestä, Nuasjärvestä, se muodostaa joukon vaarallisia koskia, joista kuuluisimpia ovat Koinukoski ja Ammäkoski, ensimmäinen on 15, toinen 18 jalkaa korkea. Molemmat ovat aivan Kajaanin kaupungin vieressä vuorten ympäröimässä jokilaaksossa. Vuodesta 1846 veneet pääsevät ohittamaan nuo kosket 50 jalan pituista ja 8 jalan leveää ohituskanavaa pitkin, joka kulkee kallion halki. Ammäkosken yli tiellä Kajaanista Paltamoon on rakennettu silta.

Kajaanijoki laskee Oulujärven itäosaan, joka on 70 virstaa pitkä ja noin 25 virstaa leveä. Se on 4:stä 8:aan syliä syvä ja sijaitsee 380 jalkaa merenpinnan yläpuolella. Tämän järven vesi laskee Pohjanlahteen Oulujoen kautta, joella on huomattava Merikoski aivan lähellä Oulun kaupunkia. Oulujoen pituus on noin 110 virstaa, leveys 125:stä 250:een syliä, syvyys 6:sta 18:aan syliä, paitsi suistoa, johon joki on tuonut huomattavan paljon pohjamutaa, minkä takia siinä kohtaa joki on vain 4 tai 5 syliä syvä; veden virtausnopeus on noin 4 virstaa tunnissa, ja kevättulvan aikana nousee 6 virstaan tunnissa.

Jotta laivakulku joella olisi helpompaa, on perattu 7 koskea ja joenvarsille asennettu vetoköysiä. Laivakulku seudulla on muutenkin vilkasta, joki on tärkeä tervaväylä, jota pitkin Oulun kaupunkiin kuljetetaan tervaa.

Osa IV.

© 1997–2016
Lähetä viesti Antti Hänniselle