Suomen Tasavallan ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan välisen rauhansopimuksen allekirjoittamistilaisuudessa Tartossa lokakuun 14 p:na 1920 pöytäkirjaan tehdyt ilmoituksetVenäläisen valtuuskunnan ilmoitus Itä-Karjalan itsehallinnosta Venäjän Sosialistinen Federatiivinen Neuvostotasavalta vakuuttaa Arkangelin ja Aunuksen kuvernementtien karjalaiselle väestölle seuraavat oikeudet: 1. Arkangelin ja Aunuksen kuvernementtien karjalainen väestö nauttii kansallista itsemääräämisoikeutta. 2. Tämän väestön asuma Itä-Karjala muodostaa sisäisissä asioissaan autonomisen alueen, joka federatsioniperusteilla kuuluu Venäjän valtakuntaan. 3. Tätä aluetta koskevat asiat ratkaisee kansanedustuslaitos, jonka paikallinen väestö on valinnutpa jolla on itseverotusoikeus alueen tarpeita varten, oikeus antaa asetulisia, jotka koskevat paikallisia tarpeita, sekä järjestää sisäistä hallintoa koskevat asiat. 4. Paikallinen kansankieli on hallinnon, lainsäädännön ja kansanvalistuksen kielenä. 5. Itä-Karjalan autonomisella alueella on oikeus järjestää taloudellinen elämänsä omien paikallisten tarpeittensa mukaan ja sopusoinnussa Tasavallan yleisen talousjärjestelmän kanssa. 6. Venäjän tasavallan sotilaallisen puolustustoimen yleisen uudestijärjestelyn yhteydessä tullaan Itä-Karjalan autonomisella alueella toimeenpanemaan miliisijärjestelmä, joka tarkoittaa pysyvän sotaväen hävittämistä ja kansalaismiliisin asettamista sen sijaan paikallista puolustustarvetta varten. Venäläisen valtuuskunnan ilmoitus inkeriläisten asemasta Venäjällä Venäläinen valtuuskunta ilmoittaa Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan hallituksen nimessä, että Pietarin kuvernementin suomalainen väestö nauttii täydessä määrässä kaikkia mitä oikeuksia ja etuja, jotka Venäjän lait myöntävät vähem-mistökansallisuuksilie. Tämä tarkoittaa erityisesti eitä, että Venäläisen valtuuskunnan ilmoitus sotapakolaisten amnestiasta. Venäjän ja Suonien välillä tehtyyn rauhansopimukseen sisältyvän amnestia-artiklan mukaan saavat Pietarin kuvernementin suomalaiseen väestöön samoinkuin Aunuksen ja Arkangelin kuvernementtien karjalaiseen väestöön kuuluvat henkilöt, jotka ovat paenneet kotipaikaltaan, täyden valtiollisen amnestian sekä oikeuden palata kotipaikoilleen. Tämän johdosta palauttaa neuvostohallitus heidät niihin taloudellisiin oikeuksiin, joita Venäjän kansalaiset, yleisten lakien ja asetusten mukaan nauttivat, sekä on valmis ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden kotiseudulleen palaavien pakolaisten kohtalon helpottamiseksi, joiden taloudellinen toimeentulo käy mahdottomaksi rakennusten ja muun omaisuuden häviämisen kuin myös siemenviljan puutteen vuoksi. Venäläisen valtuuskunnan ilmoitus Repolan ja Porajärven kuntain asiassa Venäläinen valtuuskunta katsoo tosin, että Repolan ja Porajärven kuntien asukkaat jo niiden määräysten kautta, jotka ovat otetut rauhansopimukseen, sekä sen itsehallinnon suojassa, jota koko Itä-Karjalan autonominen alue tulee nauttimaan, ovat täydellisesti turvatut. Mutta poistaakseen kaikki näennäisetkin levottomuuden aiheet, ilmoittaa venäläinen valtuuskunta, että ellei Suomen puolella tämän alueen rajaosalle keskitetä sotajoukkoja tai ellei tätä aluetta tule uhkaamaan sodanvaara, Venäjä ei tule pitämään näiden kuntien alueella kahden seuraavan vuoden kuluessa sotaväkeä tai muuta aseistettua väkeä, paitsi vähäistä raja- ja tullipalvelusta varten tarpeellista valvontamiehistöä. Suomalaisen valtuuskunnan ilmoitus Suomen kansalaisten, yhtiöiden ja yhdyskuntain saatavista Venäjältä seka sotilas- ja meriattaseain asettamisesta. Niinkuin jo usein olemme esiintuoneet, jää kysymys yksityisten Suomen kansalaisten, yhtiöiden ja yhdyskuntien Venäjän valtiota ia sen valtiolaitoksia vastaan kohdistuvista oikeuksista, saatavista ja muista vaatimuksista, olivatpa ne mitä laatua tahansa, tämän rauhansopimuksen ulkopuolelle, joten niistä siis ei tässä ole mitään sovittu, paitsi että Venäjä niihin nähden takaa kaiken sen, mitä rauhansopimuksen 28 artiklassa sanotaan. Tämä koskee luonnollisesti myös niiden suomalaisten laivanomistajain oikeuksia ja vaatimuksia, joiden laivat ovat Venäjällä ja jotka eivät saa niitä 23 artiklan mukaan luonnossa takaisin. Tämän lisäksi on sovittu molempien valtuuskuntien kesken siitä, että kumpikaan sopimusvaltio ei vastusta sitä, että toinen sopimusvaltio, sittenkuin säännölliset diplomaattiset suhteet lähetystöineen ovat tulleet täydellisesti solmituiksi, asettaa toiseen sopimusvaltioon sotilas- ja meriattaseat noudattamalla yleisesti hyväksyttyä kansainvälistä tapaa. |