Keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimus
Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä

Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö toisaalta ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallitus toisaalta, vakuutettuina, että nyt, kun Suomen kansan sankarillisella taistelulla ja Neuvostoliiton Punaisen Armeijan ponnistuksilla tulee likvidoitua se varsin vaarallinen sodan pesäke, minkä entinen rahavaltainen hallitusvalta Suomessa oli luonut Neuvostoliiton rajoilla imperialististen, valtojen hyväksi ja kun Suomen kansa on muodostanut oman Kansanvaltaisen Tasavaltansa, joka kokonaan nojaa kansan kannatukseen, on tullut aika saattaa voimaan lujat ystävyyssuhteet maittemme välillä ja yhteisin voimin turvata valtioittemme turvallisuus ja koskemattomuus
katsoen, että on tullut aika toteuttaa Suomen kansan vuosisataiset toiveet Karjalan kansan jälleenyhdistämisestä sille sukua olevan Suomen kansan kanssa liittäen sen yhtenäiseen Suomen valtioon, sekä myöskin pitäen silmällä suotuisaa ja molempien Sopimuspuolten etuja vastaavaa rajakysymysten järjestelyä, varsinkin Leningradin ja Suomen etelärannikon turvallisuuden turvaamista;
tarkoituksella lujittaa vuoden 1920 lokakuun 23 päivän Rauhansopimuksen henkeä ja perusasettamuksia, sopimuksen, joka perustuu toisen Puolen valtiollisen riippumattomuuden ja sen sisäisiin asioihin sekaantumattomuuden molemminpuoliseen tunnustamiseen, ovat katsoneet välttämättömäksi solmia keskenään allaolevan keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimuksen Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä ja nimittäneet tätä tarkoitusta varten valtuutetuikseen
Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö:
V.M.Molotovin, Kansankomissarien Neuvoston Puheenjohtajan ja Neuvostoliiton Ulkoasiain Kansankomissarin,
Suomen Kansanhallitus:
O.W.Kuusisen, Suomen Kansanhallituksen Puheenjohtajan ja Suomen Ulkoasiain Ministerin,
jotka vaituutelut esitettyään kumpikin valtakirjansa, jotka myönnettiin laadituiksi asianvaatimaan muotoon ja olevan asianmukaisessa järjestyksessä, ovat sopineet seuraavasta:

I artikla

Neuvostoliiton ystävyyden ja syvän luottamuksen merkiksi Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa kohtaan, suhtautuen myönteisesti Suomen kansan kansallisiin toiveisiin Karjalan kansan jälleenyhdistämisestä Suomen kansan kanssa liittäen sen yhtenäiseen ]a riippumattomaan Suomen valtioon, Neuvostoliitto ilmoittaa suostuvansa luovuttamaan Suomen Kansanvaltaiselle Tasavallalle ne Neuvosto-Karjalan alueet, joissa karjalainen väestö on enemmistönä – kaikkiaan 70.000 neliökilometriä, joka alue liitetään Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan valtioalueen yhteyteen ja säädetään raja Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä oheenliitetyn kartan mukaan.

Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan ystävyyden ja syvän luottamuksen merkiksi Neuvostoliittoa kohtaan, suhtautuen myönteisesti Neuvostoliiton toivomuksiin Neuvostoliiton ja varsinkin Leningradin kaupungin turvallisuuden lujittamisesta, Suomen Kansanvaltainen Tasavalta ilmoittaa suostuvansa jonkun verran siirtämään rajaa Karjalan kannaksella Leningradista pohjoiseen päin, luovuttaen Neuvostoliitolle 3.970 neliökilometrin suuruisen alueen, jolloin Neuvostoliitto katsoo velvollisuudekseen korvata Suomelle Karjalan kannaksen alueella olevain, Neuvostoliitolle siirtyväin rautatieosain arvon 120 miljoonan Suomen markan suuruisella summalla.

II artikla

Suomen Kansanvaltainen Tasavalta, pitäen silmällä Neuvostoliiton ja Suomen turvallisuuden lujittamisen molemminpuolisia etuja, ilmoittaa suostuvansa:

a) vuokraamaan Neuvostoliitolle 30 vuoden ajaksi Hangon niemimaan ja sitä ympäröivän merialueen viiden mallin säteellä etelään ja itään ja kolmen mailin säteellä länteen ja pohjoiseen siitä sekä joukon siihen etelä- ja itäpuolelta liittyviä saaria oheenliitetyn kartan mukaisesti – siellä sellaisen meri-sotilaallisen tukikohdan luomista varten, joka pystyy suojelemaan hyökkäykseltä pääsyn Suomen lahdelle Suomen ja Neuvostoliiton turvallisuuden takaamiseksi, jolloin meritukikohdan suojelemistarkoituksessa Neuvostoliitolle myönnetään oikeus pitää siellä omilla kustannuksellaan tarkoin rajoitettu lukumäärä maa- ja ilma-sotavoimia, joiden korkein määrä määrätään erikoisella sopimuksella;

b) myymään Neuvostoliitolle Suomen lahdella olevat saaret: Suursaaren (Hogland). Seiskarin, Lavansaaren, Tytärsaaren (pienen ja suuren), Koiviston (Björkö), kuin myöskin Suomelle kuuluvat osat Kalastajasaarennon ja Keskisaarennon niemimaista Pohjosen Jäämeren rannikolla sovitusta 300 miljoonan Suomen markan suuruisesta summasta.

III artikla

Neuvostoliitto ja Suomen Kansanvaltainen Tasavalta sitoutuvat antaaman toisilleen kaikenlaista apua, siihen luettuna myöskin sotilaallinen apu, siinä tapauksessa, että Suomea vastaan hyökätään tai uhataan hyökätä, kuin myöskin siinä tapauksessa, että minkä tahansa Europan valtion taholta hyökätään tai uhataan hyökätä Suomen alueen kautta Neuvostoliittoa vastaan.

IV artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan solmiamatta mitään sellaisia liittoja tai osallistumatta mihinkään sellaisiin ryhmityksiin, jotka ovat suunnatut toista Sopimuspuolta vastaan.

V artikla

Sopimuspuolet ovat sopineet solmiavansa lähimmän ajan kuluessa Kauppasopimuksen la kohottavansa vuotuista tavaranvaihtoa kummankin maan välillä huomattavasti korkeammalle vuoden 1927 tavaravaihtoa, jolloin se oli saavuttanut korkeimman määrän 800 miljoonaa Suomen markkaa.

VI artikla

Neuvostoliitto sitoutuu huokeilla ehdoilla auttamaan Suomen Kansanarmeijaa aseistuksella ja muilla sotatarpeilla.

VII artikla

Tämän Sopimuksen voimassaoloaika siltä osalta, joka koskee keskinäisen avunannon sitoumuksia Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä (artiklat III-V), on kaksikymmentäviisi vuotta, jotapaitsi, ellei vuotta ennen mainitun määräajan umpeenkulumista kumpikaan Sopimuspuoli katso väittämättömäksi sanoa irti tähän Sopimuksen sisältyviä määräajaksi tehtyjä paätöksiä, niin nämä päätökset automaattisesti säilyttävät voimansa vielä seuraaviksi kahdeksi kymmeneksi viideksi vuodeksi.

VII artikla

Tämä Sopimus astuu voimaan sen allekirjoittamispäivästä ja on myöhemmin ratifioitava. Ratifikatio-asiakirjain vaihtaminen tullaan suorittamaan mahdollisimman lyhyen ajan kuluttua Suomen pääkaupungissa Helslngissä.

Tämä sopimus on laadittu kahdessa alkuperäisessä kappaleessa, venäjän- ja suomenkielellä, Moskovan kaupungissa 2 pnä joulukuuta vuonna 1939.

V.Molotov, O.Kuusinen

Liite: Luottamuksellinen pöytäkirja