heninen.net
heninen.netРусский | English
vuodesta 1997Ajankohtaista    Tämä päivä historiassa

1785

Lainaus akateemikko N.Ozeretskovskin kirjasta
"Matkakirjeitä Laatokalta ja Ääniseltä"

Osa V

Seuraavaksi noin puolentoista virstan päässä Tulemajoesta laskee järveen Miinolajoki, jonka suussa on samanniminen kylä. Kylästä Perämaan salmelle on noin virsta ja kolmannes, ja siihen päättyy saarten ja mantereen välinen salmi, jota pidetään hyvänä kalastuspaikkana.

Yksinkertainen noiden saarten kuvaus, jonka antoi minulle Laatokan kartan avulla kreivin tilanhoitaja Makovkin, antaa selkeän kuvan näistä paikoista.

Järven rannalla niin Impilahden kuin Salmenkin pogostoissa paikalliset asukkaat rakentavat korkeisiin puihin keskikokoisia pönttöjä, joihin lentää kaksi villisorsien lajia, ailia ja telkkiä (Anas Fuligula et Anas Clangula), jotka munivat noihin pönttöihin. Paikalliset asukkaat käyttävät noita munia ruoanlaitossa, mutta jos he panisivat niitä kotilintujen alle hautomaan, niin ajan mittaan ailista ja telkistä voisi tulla kotilintuja.

Perämaan salmesta viiden virstan päässä sijaitsee Karkunlampi-kylä, josta 12 virstan päässä rannalla on oikein iso Varashev-niminen kivi, jota järvivesi huuhtoo. Sen on neljä ja puoli arsinaa korkea, neliskulmainen ja punagraniittinen. Kiven ovat asettaneet tälle paikalle ihmiskädet, se on ilmiselvää, koska ympäristössä ei ole muita kiviä, se on siinä yksin ja sitä paitsi siihen on hakattu kirjaimia, jotka tarkoittavat vuosilukua ja jotka tässä esitän.

Kerrotaan, että tämä kivi on aikoinaan ollut Venäjän ja Ruotsin rajakivenä, mutta miksi sitä kutsutaan Varashev-kiveksi, sitä kukaan ei osannut selittää minulle. Nykyisin se erottaa Serdobolin piirin Aunuksen ujestista.

Perämaan salmen alavalla rannikkoseudulla kasvaa ruohoa, josta käytetään nimeä auringon kaste ja kuninkaan silmät (Drosera rotundifolia ja angustifolia), sen kukissa tavallisen viiden emilehden (stilus) asemesta olen monesti nähnyt kuusi emilehteä, joiden päät ovat jakautuneet haarukan tavoin (stigmata bifida).

Varashev-kiven vastapäätä on metsää kasvava niemeke, jolle on rakennettu kalastajamökkejä. Siinä Kondushi-kylän asukkaat pyytävät kalaa. Kylä on kahden virstan päässä järven rannalta, ja sinne pääsee tiheän metsän kautta. Tuosta niemekkeestä eteenpäin rannalla ei enää ole kiviä, vaan keltaista hiekkaa, jota jatkuu Olonkajoen suun toiselle puolelle.

Osa VI

© 1997–2016
Lähetä viesti Antti Hänniselle