heninen.net
heninen.netРусский | English
vuodesta 1997Ajankohtaista    Tämä päivä historiassa

Suistamo

Suistamo mainitaan ensi kerran 1500-luvulla. Silloin alue kuului Sortavalan pogostaan eli kirkkopitäjään. 1589 Suistamossa vihittiin kreikkalaiskatolinen tsasouna, josta 1650 tuli itsenäisen pitäjän keskus.

Ruotsin kärsittyä tappion pohjan sodassa 1721 Viipurin ja Laatokan Karjala (ns. Vanha Suomi) liitettiin Venäjään ja niistä muodostettiin Viipurin lääni.

Suistamon pitäjä oli alun perin kruunun maata, mutta sittemmin 1730 se luovutettiin Pyhän Kolminaisuuden luostarille, joka omisti sitä vuoteen 1764 saakka.

Akateemikko N. J. Ozeretskovski kirjassaan "Matkakirjeitä Laatokalta ja Ääniseltä" mainitsee mm. Suistamon:
Serdobolin piirissä on kahdeksan pogostaa, joissa asukkaita viimeisen laskennan mukaisesti on -- Suistamon pogostalla 1241 henkeä. Näistä pogostoista Serdobolin, osa Ruskealan, Impilahden, Suojärven ja Jaakonvaaran pogostat ovat suurvaltiaan alaisia, muut taas kuuluvat erilaisen maaherran omistavan, niin kuin -- kenraaliluutnantti Kashkinille kuuluu Suistamon pogosta.

1797 Suistamon maat siirtyivät myös valtiolle.

1811 Viipurin lääni liitettiin uudelleen Suomeen, josta tuli autonominen suuriruhtinaskunta ja osa Venäjää.

Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen puukirkko rakennettiin 1844 klassiseen tyyliin tunnetun suomalaisen arkkitehdin Johan Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaisesti. Kellotapuli ei ole säilynyt.

1855 Suistamoon avattiin kansakoulu.

Suomen saatua itsenäisyyden syyskuussa 1918 Suistamoon perustettiin opettajaopisto, josta valmistui ala-asteen opettajia. Opiston rakennukset eivät ole säilyneet.

Vähän matkan päähän Nikolauksen kirkosta 1920 rakennettiin Seurakuntatalo. Sen vieressä on sankarihauta vuodelta 1918. Muistomerkin vasemmalla puolella on Karjalan vaakuna, etusivulla on seitsemän haudassa lepäävän nimet ja oikealla puolella risti. Alun perin jalustalla seisoi sotilaan graniittipatsas. Tuhoutuneen patsaan joitakin osia on maassa lähellä jalustaa.

Vanhalla hautuumaalla on runonlaulaja Iivana Onoilan ja itkuvirsien laulajan Matjo Plattosen haudat. He olivat serkkuja ja Sotikaisen runonlaulajasukua, jonka perustaja oli Loimolan Sotikka.

Onoila (k. 1924) oli runo- ja loitsulaulaja. Tuli kuuluisaksi vuoden 1896 Sortavalassa pidetyn kansanperinnejuhlam jälkeen.

Plattonen (k. 1928) oli hää- ja hautajaisitkujen esittäjä sekä runonlaulaja. Häneltä on merkitty muistiin n. 20 loitsua. 1906 esintyi Sortavalan kansanperinnejuhlassa. 1924 sai valtioneläkkeen kansallisen kulttuurin vaalijana. 1928 osallistui Budapestissa kansainväliseen kulttuurikongressiin. Esitti itkuvirsiä Iivana Onoilan hautajaisissa.

Hautamuistomerkit pystyttänyt Kalevalaseura.

Suistamon pitäjässä asui myös kuuluisan Shemeikan runonlaulajasuvun edustajia. Pitäjän uuteen hautuumaahan haudattiin myös runonlaulajapariskunta Iivana Härkönen (03.09.1827 - 07.07.1905) ja Pelagia Sotikainen-Härkönen (09.10.1834 - 23.02.1899).

1924 valmistui 108 km pitkä rataosuus Matkaselkä - Suojärvi, minkä jälkeen Suistamoon tuli rautatieasema.

1928-29 pitäjässä toimi 13 kansakoulua.

Vuonna 1930 asukasluku oli 7919 henkeä (24 kylää), vuonna 1936 se oli jo 8094 henkeä ja vuonna 1939 se oli jo 8986 henkeä.

Ortodoksiseen seurakuntaan kuului 1939 7650 henkeä.

Kansainvälisen tilanteen kärjistyttyä syksyllä 1939 Suistamoon majoitettiin joukko-osasto.

Alkutalvella heti Neuvostoliiton hyökättyä pitäjän itäosan kylien asukkaat evakuoitiin.

15. joulukuuta mennessä neuvostojoukot pysäytettiin Kollaanjoelle kiivaiden taistelujen jatkuessa.

Sotilaat tulivat Suistamoon suoraan rintamalinjoilta, lepäsivät ja palasivat illalla hiihtäen takaisin rintamalle. Neuvostojoukot jatkoivat keskeyttämättä hyökkäyksiään, ja vaikka kaatuneita oli noin 56%, suomalaiset torjuivat hyökkäykset ja pitivät Kollaan maaliskuuhun 1940, jolloin taistelut päättyivät.

Talvisodan päätyttyä 12. maaliskuuta 1940 solmitun rauhansopimuksen mukaisesti pitäjä siirtyi kokonaan Neuvostoliitolle. Kaikki asukkaat siirrettiin Suomeen.

Sotatoimien alettua uudelleen kesällä 1941 suomalaiset joukot kenraali Talvelan johdolla palauttivat heinäkuun keskivaiheilla Suistamon alueen.

21. kesäkuuta 1944 neuvostojoukot aloittivat hyökkäyksen Syvärillä, joka pysäytettiin 4. elokuuta linjalla Lemetti-Käsnäselkä.

19. syyskuuta solmitun sopimuksen mukaisesti Suistamo taas luovutettiin Neuvostoliitolle. Asukkaat lähtivät pitäjästä.

Neuvostoliiton aikana Suistamossa oli pioneerileiri. Seurakuntatalossa oli virasto ja Nikolauksen kirkossa keittiö ja ruokala. Vanhan hautuumaan hautakivet olivat jalkapallokentällä maalia merkitsemässä.

Suistamon perinneseura pystytti hautuumaalle 1992 muistomerkin vuosien 1939-1944 suomalaisille sotilaille(alkuperäiset hautakivet eivät ole säilyneet). Muistokiveen on hakattu 270 toisessa maailmansodassa kaatuneen suistamolaisen nimet.

© 1997–2016
Lähetä viesti Antti Hänniselle